D2 Article in a professional book
Suomeen valmistumisen jälkeen jääneet tutkinto-opiskelijat tilastojen valossa (2019)


Mathies, C., & Karhunen, H. (2019). Suomeen valmistumisen jälkeen jääneet tutkinto-opiskelijat tilastojen valossa. In V. Kazi, A. Alitolppa-Niitamo, & A. Kaihovaara (Eds.), Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019 : tutkimusartikkeleita kotoutumisesta (pp. 69-78). Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM oppaat ja muut julkaisut, 2019:10. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-487-7


JYU authors or editors


Publication details

All authors or editors: Mathies, Charles; Karhunen, Hannu

Parent publication: Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019 : tutkimusartikkeleita kotoutumisesta

Parent publication editors: Kazi, Villiina; Alitolppa-Niitamo, Anne; Kaihovaara, Antti

ISBN: 978-952-327-487-7

eISBN: 978-952-327-488-4

Journal or series: TEM oppaat ja muut julkaisut

ISSN: 2342-7914

eISSN: 2342-7922

Publication year: 2019

Number in series: 2019:10

Pages range: 69-78

Number of pages in the book: 272

Publisher: Työ- ja elinkeinoministeriö

Place of Publication: Helsinki

Publication country: Finland

Publication language: Finnish

Persistent website address: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-487-7

Publication open access: Openly available

Publication channel open access: Open Access channel

Publication is parallel published (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68707


Abstract

Tarkastelemme kirjoituksessamme ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita, jotka valmistuivat Suomen ammattikorkeakouluista tai yliopistoista vuosien 1999 ja 2011 välisenä aikana. Pyrimme kuvailemaan Tilastokeskuksen rekisteritietojen avulla, kuinka moni valmistuneista on edelleen Suomessa kolme vuotta valmistumisen jälkeen ja mitkä taustatekijät ovat yhteydessä päätökseen jäädä maahan. Kiinnitämme tarkastelussa erityistä huomiota siihen, kuinka valmistumisen jälkeen Suomeen jääminen käsitteellisesti määritellään mittausta varten. Lisäksi vertaamme maahan jääneiden henkilöiden tilannetta ja työmarkkinatulemia suomalaisten vastaaviin tulemiin finanssikriisin jälkeisenä aikana. Tulosten mukaan ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista asuu Suomessa 60–70 prosenttia kolme vuotta valmistumisen jälkeen, ja jäävien osuuksissa ei ole merkittävää muutosta yli ajan. Näyttää siltä, että Suomi on onnistunut nostamaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuutta opiskelijapopulaatiossa ilman, että samaan aikaan maahan jäävien osuudessa olisi tapahtunut ilmeistä muutosta huonompaan. Tarkastelemme edelleen niitä taustatekijöitä, jotka ovat yhteydessä korkeampaan todennäköisyyteen jäädä Suomeen valmistumisen jälkeen, ja huomaamme, että ne henkilöt, jotka työskentelevät osa-aikaisena (täysiaikaisena) vuosi ennen valmistumista, jäävät Suomeen seitsemän prosenttiyksikköä (18 prosenttiyksikköä) todennäköisemmin verrattuna niihin, joilla ei ole opiskelujen aikaista työkokemusta. Suomeen jäämisen todennäköisyyttä lisää myös se, jos ulkomaisella tutkinto-opiskelijalla on perhettä ja sosiaalisia verkostoja Suomessa. Maahan jääneiden työllisyysaste ja ansiokehitys jäävät jälkeen samalta koulutustasolta valmistuneiden suomalaistaustaisten tasosta. Maahan
jääneiden ulkomaalaisten työllisyysaste on kuitenkin tarkasteluperiodilla keskimäärin verraten korkealla tasolla (77–81 %). Suomeen jääneiden ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden saamien ja maksamien tulonsiirtojen erotus antaa viitteitä siitä, että opiskelun aikaiset nettokustannukset palautuvat julkiselle sektorille suhteellisen nopeasti valmistumisen jälkeen.


Keywords: examinations (degrees); graduates; foreigners; students; foreign students; tertiary education; universities of applied sciences; universities; graduation; labour market; returnees (immigrants); homecoming; underlying factors

Free keywords: Finland


Contributing organizations


Related projects


Ministry reporting: Yes

Reporting Year: 2020


Last updated on 2024-22-04 at 23:22