Harmonizing Vocational Education. Vocational Education and Education Policies in Finland 1920-1960.
Main funder
Funds granted by main funder (€)
- 29 250,00
Project timetable
Project start date: 01/08/2021
Project end date: 31/07/2022
Summary
Ammatillisen koulutuksen historiantutkimus on jäänyt pitkälti oppikoulujärjestelmän varjoon. Tänä päivänä joka toinen peruskoulutuksesta valmistunut nuori jatkaa opintojaan ammattikouluun, minkä vuoksi tarvitsemme laajempaa keskustelua ammatillisesta koulutuksesta, sen kehityksestä ja merkityksestä. Tutkin englanninkielisessä artikkeliväitöskirjassani suomalaisen ammattikoulutuksen koulutuspoliittista kehitystä ja siinä vaikuttaneita toimijoita 1920-luvulta 1960-luvulle, jolloin ammattikoulutusta pyrittiin aktiivisesti kehittämään sekä yhdistämään tiiviimmäksi osaksi suomalaista koulujärjestelmää.
Oppikoulujärjestelmällä on ollut vahva rooli suomalaisen koulujärjestelmän kulmakivenä, jossa korostuu korkeasti koulutetun kansalaisen ihanne. Emme saa kuitenkaan sivuuttaa ammatillisen koulutuksen merkitystä maamme historiassa. Työntekijöiden kasvava ammattitaito ja koulutuksen taso ovat valtiollisen kehityksen voimavaroja sekä modernisoituvan yhteiskunnan edellytys. Rahoituksen saaminen on tärkeää, sillä ammatillisen koulutuksen tutkiminen välittää meille tietoa menneisyyden arvoista ja näkemyksistä, ja sen avulla voidaan ymmärtää aikansa yhteiskunnallisia tavoitteita ja ongelmia. Mikäli emme tutki laajemmin ammatillisen koulutuksen taustalla vaikuttaneita tekijöitä, tiedämme lopulta sangen yksipuolisesti suomalaisesta koulujärjestelmästä. Tutkimalla ammatillisen koulutuksen historiaa ymmärrämme laajemmin niitä prosesseja, keskusteluja ja ongelmia, joita ammatillinen koulutus kohtaa myös tänä päivänä.
Tutkimusajankohtana Itsenäisen Suomen rakentaminen, talouskasvu, hyvinvoinnin lisääntyminen ja elinkeinoelämän muutokset edellyttivät koulutusjärjestelmän kehitystä kokonaisuudessaan. Tärkeäksi ilmiöksi nousi yhtenäisemmän ammattikoulutusjärjestelmän kehittäminen koulutuspolitiikan avulla. Tutkin väitöskirjassani mitkä tehtävät, keskustelut ja tahot ohjasivat suomalaisen ammattikoulutuksen kehittämistä 1920-luvulta 1960-luvulle sekä miten ja miksi eri sidosryhmien ja yksittäisten toimijoiden intressit vaikuttivat ammattikoulutuspolitiikan linjauksiin tutkimusajankohtana. Tutkimusajankohtana ammattikoulutus uudistui ja kehittyi, mutta itse suomalainen ammattikoulujärjestelmä muotoutui eurooppalaisittain verrattain myöhään eli vasta keskiasteen uudistuksessa 1970-luvulla. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia varhaisempaa koulutuspoliittista keskustelua ja linjauksia ennen keskiasteen uudistuksen alkua, jotta ymmärrettäisiin, mitkä tekijät lopulta johtivat näihin valintoihin ja miksi suomalaisesta ammattikoulujärjestelmästä tuli erilainen kuin muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa.
Lähdeaineistoni koostuu komiteamietinnöistä, asetuksista ja säädöksistä, ammattikasvatuksen suunnittelun asiakirjoista sekä lehtiaineistosta. Tutkin ammatillisen koulutuksen kehitystä inhimillisen pääoman (human capital) ja toimijoille tuottamien etujen ja hyötyjen (vested interests) näkökulmista diskurssianalyysin ja politiikka analyysin menetelmiä hyödyntäen. Monipuolinen lähdeaineisto mahdollistaa tulkinnallisen kokonaiskuvan hahmottamisen tutkittavasta ilmiöstä.
Oppikoulujärjestelmällä on ollut vahva rooli suomalaisen koulujärjestelmän kulmakivenä, jossa korostuu korkeasti koulutetun kansalaisen ihanne. Emme saa kuitenkaan sivuuttaa ammatillisen koulutuksen merkitystä maamme historiassa. Työntekijöiden kasvava ammattitaito ja koulutuksen taso ovat valtiollisen kehityksen voimavaroja sekä modernisoituvan yhteiskunnan edellytys. Rahoituksen saaminen on tärkeää, sillä ammatillisen koulutuksen tutkiminen välittää meille tietoa menneisyyden arvoista ja näkemyksistä, ja sen avulla voidaan ymmärtää aikansa yhteiskunnallisia tavoitteita ja ongelmia. Mikäli emme tutki laajemmin ammatillisen koulutuksen taustalla vaikuttaneita tekijöitä, tiedämme lopulta sangen yksipuolisesti suomalaisesta koulujärjestelmästä. Tutkimalla ammatillisen koulutuksen historiaa ymmärrämme laajemmin niitä prosesseja, keskusteluja ja ongelmia, joita ammatillinen koulutus kohtaa myös tänä päivänä.
Tutkimusajankohtana Itsenäisen Suomen rakentaminen, talouskasvu, hyvinvoinnin lisääntyminen ja elinkeinoelämän muutokset edellyttivät koulutusjärjestelmän kehitystä kokonaisuudessaan. Tärkeäksi ilmiöksi nousi yhtenäisemmän ammattikoulutusjärjestelmän kehittäminen koulutuspolitiikan avulla. Tutkin väitöskirjassani mitkä tehtävät, keskustelut ja tahot ohjasivat suomalaisen ammattikoulutuksen kehittämistä 1920-luvulta 1960-luvulle sekä miten ja miksi eri sidosryhmien ja yksittäisten toimijoiden intressit vaikuttivat ammattikoulutuspolitiikan linjauksiin tutkimusajankohtana. Tutkimusajankohtana ammattikoulutus uudistui ja kehittyi, mutta itse suomalainen ammattikoulujärjestelmä muotoutui eurooppalaisittain verrattain myöhään eli vasta keskiasteen uudistuksessa 1970-luvulla. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia varhaisempaa koulutuspoliittista keskustelua ja linjauksia ennen keskiasteen uudistuksen alkua, jotta ymmärrettäisiin, mitkä tekijät lopulta johtivat näihin valintoihin ja miksi suomalaisesta ammattikoulujärjestelmästä tuli erilainen kuin muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa.
Lähdeaineistoni koostuu komiteamietinnöistä, asetuksista ja säädöksistä, ammattikasvatuksen suunnittelun asiakirjoista sekä lehtiaineistosta. Tutkin ammatillisen koulutuksen kehitystä inhimillisen pääoman (human capital) ja toimijoille tuottamien etujen ja hyötyjen (vested interests) näkökulmista diskurssianalyysin ja politiikka analyysin menetelmiä hyödyntäen. Monipuolinen lähdeaineisto mahdollistaa tulkinnallisen kokonaiskuvan hahmottamisen tutkittavasta ilmiöstä.
