Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kielellisten resurssien kehittyminen ja suomenkielisten akateemisten tekstikäytänteiden haltuunotto


Päärahoittaja


Päärahoittajan myöntämä tuki (€)

  • 24 000,00


Hankkeen aikataulu

Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.01.2019

Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.12.2019


Tiivistelmä

Väitöstutkimuksessani tarkastelen korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kielenoppimista. Näkökulmani on akateemisten tekstitaitojen ja kielenkäyttötilanteiden haltuunotto.

Suomessa noin joka kolmannella ulkomaalaistaustaisella on korkeakoulutus, mutta maahanmuuttajataustaiset ovat aliedustettuina monilla korkeakoulutusta vaativilla aloilla. Julkinen keskustelu on viime aikoina keskittynyt työperäiseen maahanmuuttoon, mutta myös muista syistä muuttavilla on usein korkeakoulutusta sekä vankkaa ja ainutlaatuista työkokemusta. Onkin sekä yksilöiden että yhteiskunnan etu, että osaaminen saadaan käyttöön. Heikkoon työllistymiseen on usein liitetty kysymys kielitaidon riittävyydestä, ja tarkastelen aihetta juuri kielenoppimisen näkökulmasta. Fokusoin tekstitaitojen ja kielenkäyttötilanteiden hallintaan, sillä niiden osaaminen on osa ammattitaitoa ja akateemiset tekstikäytänteet, kuten viestintä ja tekstilajit voivat olla varsin erilaisia eri yhteisöissä ja eri puolilla maailmaa.

Tutkimuksen konteksti on uudenlainen täydentävä koulutus, joka on tarkoitettu korkeakoulutetuille maahanmuuttajille, jotka haluavat täydentää osaamistaan tai jatkaa korkeakouluopintojaan. Koulutuksessa yhdistyvät kieliopinnot ja alakohtaiset sisältöopinnot, ja se toimii osalle opiskelijoista omaehtoisena kotoutumiskoulutuksena. Siten tutkimukseni liittyy myös kotoutumiskoulutuksen uudistukseen, jossa on haettu entistä joustavampia toteutusmalleja, jotta koulutus palvelisi paremmin esimerkiksi juuri korkeakoulutettuja maahanmuuttajia. Toimin itse tässä uudessa koulutuksessa opettajana, ja kerään työni ohella aineistoa tutkimukseeni, sillä käsillä on siihen toistaiseksi ainutlaatuinen tilaisuus.

Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Miten osallistujat sosiaalistuvat akateemisiin tekstikäytänteisiin koulutuksen aikana? 2. Miten osallistujien akateemiset tekstitaidot ja muut kielelliset resurssit kehittyvät koulutuksen aikana?

Tarkastelen kielenoppimista ja tekstikäytäntöjen haltuunottoa kielellisenä sosialisaationa. Sosialisaatio tarkoittaa prosessia, jossa yksilö kieltä oppiessaan ja käyttäessään tulee osalliseksi uusista kielenkäyttötavoista ja yhteisöistä (Duff & Talmy 2011, 95). Kielenoppiminen on siis sosiaalista ja vuorovaikutteista, ja kielitaito puolestaan on eri tilanteisiin liittyviä resursseja ja toimintavalmiuksia (van Lier 2000). Tutkimuksen kohteena on myös yksilön kielenkehitys mikrotasolla, ja siihen liittyvä viitekehys on dynaamisten systeemien teoria (DST). Sen mukaan kieli on kompleksinen systeemi, joka koostuu toisiinsa vaikuttavista ja osittain päällekkäisistä osasysteemeistä. (Verspoor et al. (toim.) 2011.) Tässä tutkimuksessa yhdistetään ensimmäistä kertaa kielenoppimisen sosiaalinen näkökulma ja kielenkehityksen mikrotason tarkastelu DST-teorian valossa. Molempia näkökulmia yhdistää dynaaminen käsitys kielestä, eli kieli nähdään alati muuttuvana, eikä kielenkäyttöä ja kielenoppimista voi erottaa toisistaan (van Lier 2000, Verspoor et al. (toim.) 2011).

Toteutan tutkimukseni monimenetelmäisesti neksusanalyysin viitekehyksessä (Scollon & Scollon 2004). Neksusanalyysissä yksittäisiä kielenkäyttötilanteita ei tarkastella irrallisina tapahtumina, vaan aiempien ja tulevien tapahtumien, laajempien diskurssien ja kyseessä olevan vuorovaikutustilanteen risteyskohtana. Kerään parhaillaan aineistoa, joka koostuu oppimistehtävistä, kirjallisista ja suullisista kielinäytteistä, haastatteluista ja vuorovaikutustilanteiden nauhoituksista. Analysoin viikoittain kerättyjä kielinäytteitä DST-teorian valossa, eli tarkastelen keskeisiä kielenkehityksen indikaattoreita, kuten ilmausten pituutta ja kompleksisuutta. Muun aineiston analysoinnissa käytän narratiivista analyysiä. Eri aineistot tuon yhteen neksusanalyysin avulla. Sen varsinaisessa analyysivaiheessa, navigoinnissa, tarkennetaan aineistossa kiinnostaviin kielenkäyttötilanteisiin. Tällainen neksus voisi olla esimerkiksi koulutuksen mittaan toistunut, suomalaiselle yliopistomaailmalle tyypillinen ja monelle osallistujalle uusi kielenkäyttötilanne, jossa luetusta artikkelista keskustellaan yhdessä. Tässä tutkimuksessa tarkastelen myös DST-menetelmällä analysoitua aineistoa yhtenä neksuksessa risteävänä ulottuvuutena, sillä tahdon selvittää, millaisilla tavoilla kielenkehitys ja tekstikäytänteisiin sosiaalistuminen nivoutuvat yhteen.

Väitöstutkimukseni koostuu neljästä osatutkimuksesta. Aloitan täysipäiväisen tutkimuksen teon vuoden 2019 alussa, mikäli rahoitus järjestyy, ja tavoitteena on saada väitöstutkimus valmiiksi vuoden 2022 loppuun mennessä. Tutkimus voi tarjota uutta tietoa esimerkiksi siitä, kuinka alakohtaista sisällön osaamista voi hyödyntää kielenoppimisessa, kuinka akateemisten tekstitaitojen haltuunottoa voidaan tukea tai millä tavalla tällaisen täydentävän koulutuksen osallistujat pääsevät osaksi korkeakouluyhteisöä. Laajemmassa mittakaavassa tutkimuksen tavoitteena on edistää korkeasti koulutettujen Suomeen tulijoiden osallisuutta suomalaisessa työelämässä ja sitä kautta edistää aidon tasa-arvon toteutumista Suomessa.

Lähteet

Duff, Patricia & Talmy, Steven 2011: Language socialization approaches to second language acquisition: Social, cultural, and linguistic development in additional languages. – Dwight Atkinson (toim.), Alternative approaches to second language acquisition s. 95–116. London: Routledge.
Scollon, Ronald & Scollon, Suzanne 2004. Nexus analysis: Discourse and the emerging internet. London: Routledge.
Van Lier, Leo 2000: From input to affordance: Social-interactive learning from an ecological perspective. – James Lantolf, Richard Donato, Amy Snyder Ohta, Regina Roebuck, Merrill Swain, Patricia Sullivan & Claire Kramsch (toim.), Sociocultural theory and second language learning s. 245–260. Oxford: Oxford University Press.
Verspoor, Marjolyn, De Bot, Kees & Lowie, Wander (toim.) 2011: A dynamic approach to second language development: Methods and techniques. Language learning and language teaching 29. Amsterdam: John Benjamins.


Vastuullinen johtaja


Päävastuullinen yksikkö


Viimeisin päivitys 2021-19-10 klo 14:21