Taistelu sielusta: neuvostopropaganda Venäjän Karjalassa 1918-1922
Päärahoittaja
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 5 000,00
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.06.2020
Hankkeen päättymispäivämäärä: 01.05.2026
Tiivistelmä
Väitöskirjani ”Taistelu sielusta: neuvostopropaganda Venäjän Karjalassa 1918–1922” aiheena on tutkia Venäjän Karjalan alueella tapahtunutta propagandatoimintaa vuosina 1918–1922. Väitöskirjani tavoitteena on keskittyä tarkastelemaan alueella ilmestyneen, kaksikielisen lehdistön poliittisen diskurssin kehitystä sekä pohtia erityisesti alueen alkuperäisväestön, karjalaisten, vastaanottamisen problematiikkaa ja propagandaan yhdistettävissä olevia vaikutuksia. Tutkimuskysymyksistä keskeisin on, miten bolševikkipropaganda pyrki kielellisesti, osin myös kuvallisesti, vaikuttamaan kuulijoihinsa? Toiseksi pyrin selvittämään, miten se siinä oletettavasti onnistui tärkeimmän kohderyhmän, karjalaisten, keskuudessa arvioimalla vastaanoton mahdollisuuksia ja propagandaan yhdistettävissä olevia vaikutuksia.
Kysymyksiä lähestyn analysoimalla alueella ilmestyneiden tai sinne toimitettujen venäjän- ja suomenkielisten lehtien kielenkäyttöä, käsitteiden käyttöä ja kirjoittajien intentioita vuosina 1918–1922. Olennaisena osana selvitetään kielialueiden retoriikan eroja ja propagandan kulttuurista rakentumista. Tukevina kysymyksinä pyrin kartoittamaan propaganda- ja valistustoiminnan yleiset järjestelyt Venäjän Karjalan alueella, ja vertaan propagandatoimintaa sekä propagandan tehokeinoja bolševikkien vastapropagandaan. Sanomalehtien lisäksi tutkimusaineiston muodostavat lentolehtiset, arkistoaineisto, julkaistu aikalaiskirjallisuus sekä julkaisemattomat muistelmat.
Tutkimusmenetelminä käytän aineistoa vertailevia sekä poliittisten kulttuurien vertailevaan tutkimukseen soveltuvaa aate- ja käsitehistoriallista diskurssianalyysiä esim. Quentin Skinnerin ja Reinhart Koselleckin kehittämiä teorioita hyödyntäen. Propagandan vaikutusten arvioinnissa ja vastaanoton tulkinnassa käytän tukena Martyn S. Thompsonin jäsentelemää muotoa reseptioteoriasta, jossa tarkastelun paino on sekä kirjoittajalähtöisissä intentioissa että vastaanottamisen problematiikassa.
Kysymyksiä lähestyn analysoimalla alueella ilmestyneiden tai sinne toimitettujen venäjän- ja suomenkielisten lehtien kielenkäyttöä, käsitteiden käyttöä ja kirjoittajien intentioita vuosina 1918–1922. Olennaisena osana selvitetään kielialueiden retoriikan eroja ja propagandan kulttuurista rakentumista. Tukevina kysymyksinä pyrin kartoittamaan propaganda- ja valistustoiminnan yleiset järjestelyt Venäjän Karjalan alueella, ja vertaan propagandatoimintaa sekä propagandan tehokeinoja bolševikkien vastapropagandaan. Sanomalehtien lisäksi tutkimusaineiston muodostavat lentolehtiset, arkistoaineisto, julkaistu aikalaiskirjallisuus sekä julkaisemattomat muistelmat.
Tutkimusmenetelminä käytän aineistoa vertailevia sekä poliittisten kulttuurien vertailevaan tutkimukseen soveltuvaa aate- ja käsitehistoriallista diskurssianalyysiä esim. Quentin Skinnerin ja Reinhart Koselleckin kehittämiä teorioita hyödyntäen. Propagandan vaikutusten arvioinnissa ja vastaanoton tulkinnassa käytän tukena Martyn S. Thompsonin jäsentelemää muotoa reseptioteoriasta, jossa tarkastelun paino on sekä kirjoittajalähtöisissä intentioissa että vastaanottamisen problematiikassa.
