Lasten ja nuorten mielenterveys vuosina 1984-2022 - WHO-Koululaistutkimus (HBSC-Study) neljä
vuosikymmentä
Päärahoittaja
Rahoittajan antama koodi/diaarinumero: 202200381
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 89 992,00
Rahoitusohjelma
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.01.2022
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.12.2024
Tiivistelmä
Yhä nopeammin muuttuva yhteiskunta edellyttää ihmisiltä psyykkistä joustavuutta ja kykyä sopeutua
muutoksiin sekä oppia uutta [1]. Hyvä mielenterveys voimavarana [2] ja jokaisen oikeutena [3] sekä
kouluikäisten mielenterveys ovat yhä selkeämpi osa väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen agendaa.
Mielenterveys on mukautumiskykyä, psyykkistä joustavuutta ja kykyä toimia yhteisöissä, ja mielen hyvinvointi
kokemusta omasta hyvinvoinnistaan ja mielen tasapainosta [2].
Mielenterveyteen sidoksissa olevien sairauksien kokonaisrasite on noussut merkittävästi globaalisti [3].
Yhteiskunnan digitalisoituminen, jatkuvan oppimisen tarve [4] ja sosiaalisen koheesion rapautuminen [5] ovat
esimerkkejä mielen hyvinvointia heikentävistä tekijöistä. Viime vuosien koronapandemia ja erilaiset
toimenpiteet sen taltuttamiseksi (mm. koulujen sulkemiset, harrastusten tauottaminen) ovat lisänneet huolta
kouluikäisten yksinäisyyden [6], erilaisen oireilun [7,8] ja terveyden eriarvoisuuden lisääntymisestä [6].
Pidemmällä aikajänteellä lasten ja nuorten mielenterveydessä on nähtävillä monia kielteisiä kehityssuuntia
[8,9], joiden tarkempi ymmärrys edellyttää tietoa niitä selittävistä yksilö- ja ympäristötekijöistä [9] sekä
mielenterveyttä suojaavista ja heikentävistä tekijäklustereista [10].
Tämä tutkimus paikkaa tietovajetta tuottamalla tietoa suomalaisten 11-, 13- ja 15- vuotiaiden
mielenterveydestä ja sen indikattorien kasaantumisesta, sitä uhkaavista ja suojaavista tekijöistä, sekä em.
muutoksista vuosien 2018 ja 2022 välillä. Lisäksi WHO-Koululaistutkimus mahdollistaa mielen hyvinvoinnin
kehittymisen tarkastelun pidemmällä aikavälillä (1984-2022). Tietoa voidaan käyttää terveyden
edistämisen/kansanterveyden päätöksenteon ja interventioiden suunnittelun sekä arvioinnin tukena. Nuoriin
kohdennetut mielenterveyden interventiot ovat kannattavia; niistä hyötyvät nuoret itse nyt ja aikuisena sekä
tulevat sukupolvet huono- ja hyväosaisuuden osaltaan siirtyessä sukupolvelta toiselle.
muutoksiin sekä oppia uutta [1]. Hyvä mielenterveys voimavarana [2] ja jokaisen oikeutena [3] sekä
kouluikäisten mielenterveys ovat yhä selkeämpi osa väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen agendaa.
Mielenterveys on mukautumiskykyä, psyykkistä joustavuutta ja kykyä toimia yhteisöissä, ja mielen hyvinvointi
kokemusta omasta hyvinvoinnistaan ja mielen tasapainosta [2].
Mielenterveyteen sidoksissa olevien sairauksien kokonaisrasite on noussut merkittävästi globaalisti [3].
Yhteiskunnan digitalisoituminen, jatkuvan oppimisen tarve [4] ja sosiaalisen koheesion rapautuminen [5] ovat
esimerkkejä mielen hyvinvointia heikentävistä tekijöistä. Viime vuosien koronapandemia ja erilaiset
toimenpiteet sen taltuttamiseksi (mm. koulujen sulkemiset, harrastusten tauottaminen) ovat lisänneet huolta
kouluikäisten yksinäisyyden [6], erilaisen oireilun [7,8] ja terveyden eriarvoisuuden lisääntymisestä [6].
Pidemmällä aikajänteellä lasten ja nuorten mielenterveydessä on nähtävillä monia kielteisiä kehityssuuntia
[8,9], joiden tarkempi ymmärrys edellyttää tietoa niitä selittävistä yksilö- ja ympäristötekijöistä [9] sekä
mielenterveyttä suojaavista ja heikentävistä tekijäklustereista [10].
Tämä tutkimus paikkaa tietovajetta tuottamalla tietoa suomalaisten 11-, 13- ja 15- vuotiaiden
mielenterveydestä ja sen indikattorien kasaantumisesta, sitä uhkaavista ja suojaavista tekijöistä, sekä em.
muutoksista vuosien 2018 ja 2022 välillä. Lisäksi WHO-Koululaistutkimus mahdollistaa mielen hyvinvoinnin
kehittymisen tarkastelun pidemmällä aikavälillä (1984-2022). Tietoa voidaan käyttää terveyden
edistämisen/kansanterveyden päätöksenteon ja interventioiden suunnittelun sekä arvioinnin tukena. Nuoriin
kohdennetut mielenterveyden interventiot ovat kannattavia; niistä hyötyvät nuoret itse nyt ja aikuisena sekä
tulevat sukupolvet huono- ja hyväosaisuuden osaltaan siirtyessä sukupolvelta toiselle.
Vastuullinen johtaja
Muut hankkeeseen liittyvät henkilöt (JYU)
Päävastuullinen yksikkö
Seurantakohteet
Liittyvät julkaisut ja muut tuotokset
- Koululaisten terveys ja muuttuvat haasteet 2022 : WHO-Koululaistutkimus 40 vuotta (2023) Ojala, Kristiina; et al.; D4; OA; 978-951-39-9753-3
- Adolescents’ online communication and well-being : Findings from the 2018 health behavior in school-aged children (HBSC) study (2022) Lyyra, Nelli; et al.; A1; OA
