Tilanteinen mieli ja taiteellinen luovuus


Päärahoittaja


Päärahoittajan myöntämä tuki (€)

  • 33 000,00


Hankkeen aikataulu

Hankkeen aloituspäivämäärä01.10.2022

Hankkeen päättymispäivämäärä30.09.2023


Tiivistelmä

Mitä taiteilijan mielessä – ja mielelle – tapahtuu taidetta tehdessä? Tätä alati kiinnostavaa kysymystä on tarkasteltu lukuisin eri tavoin mm. neurotieteessä, psykologiassa ja filosofiassa. Yksi tapa lähestyä aiheesta tehtyjä tutkimuksia on eritellä, missä määrin ne painottavat luovan yksilön sisäisiä ja toisaalta ulkopuolisia tekijöitä. Siinä missä internalistinen tutkimusote olettaa luovuuden selittyvän viime kädessä esim. aivotilojen tai päänsisäisten kognitiivisten toimintojen pohjalta, nostaa eksternalistinen tutkimusote tasavertaisen tarkastelun kohteeksi myös yksilön kehonrajojen ulkopuolisia elementtejä. Internalistisesti painottuneet tutkimukset ovatkin ongelmallisia sikäli kuin ne jättävät kokonaan huomiotta luovuuteen elimellisesti vaikuttavat ympäristölliset seikat. Pahimmassa tapauksessa ne jopa vääristävät kokonaiskuvaa ilmiöstä.

Sekä filosofiassa että kognitiotieteessä on viime vuosikymmeninä esitetty useita näkemyksiä, jotka yhdessä haastavat internalistista käsitystä mielestä. Näkemyksiä yhdistää ajatus mielentilojen ja -toimintojen tilanteisuudesta. Yksinkertaistettuna tilanteisuus (’situatedness’) viittaa ajattelun, tuntemisen ja havaitsemisen perustavanlaatuiseen riippuvuuteen esiintymisympäristöistään. Tilanteisuuden tutkimuksen päämääränä on näin ollen selvittää, millaisia muotoja mielen riippuvaisuus ympäristöstä voi saada, ja millaisin käsittein ja periaattein näitä kytkentöjä voitaisiin osuvasti eritellä. Sen tehtävänä on myös analysoida yksittäisiä mentaalisia kykyjä ja prosesseja soveltamalla niihin tilanteisuuden teoreettista viitekehystä.

Tilanteisesta näkökulmasta on jo tarkasteltu joitakin taiteen tekemiseen ja kokemiseen liittyviä kysymyksiä. Vaikka nämä yksittäiset analyysit ovatkin arvokkaita, niistä ei muodostu yhtenäistä tai kattavaa käsitteellistä selvitystä luovan mielen ympäristöllisistä perustoista. Tarttumalla tähän puutteelliseen kokonaiskuvaan hanke paitsi tarjoaa uusia välineitä haastaa internalismin ongelmallisimmat kannat myös uudistaa ja täydentää vallitsevaa ymmärrystä taiteellisesta luovuudesta.

Toisin sanoen tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uusi käsitteellinen selonteko taiteellisen luovuuden tilanteisesta luonteesta. Se vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin:
(1) Miten tilanteisen mielen teoretisointia tulisi kehittää, jotta se selittäisi tarkemmin ja kattavammin taiteellisen luovuuden keskeisiä mielentiloja ja -toimintoja?
(2) Millaisten sisäisten ja ulkoisten elementtien varaan tilanteinen mieli rakentuu taidetta tehtäessä?
(3) Millaisia kytkentöjä näiden elementtien välille muodostuu taiteellisessa työskentelyssä, ja miten nämä yhteydet vaikuttavat luovuuden kannalta ratkaiseviin mielentiloihin ja -toimintoihin?
Kokonaisuudessaan hanke valaisee tärkeitä katvealueita taiteellisen luovuuden tutkimuksessa, uudistaa sen analysointiin käytettävää käsitteistöä ja näin myös tarjoaa uutta teoreettista välineistöä empiiriselle luovuustutkimukselle.

Hankkeen tutkimusmenetelmänä on filosofiseen argumentointiin perustuva käsitteiden analyysi ja kehittäminen sekä uusien ajatusmallien luominen ja soveltaminen. Sen aineisto koostuu nykymielenfilosofian argumenteista ja ajankohtaisen empiirisen ja teoreettisen luovuustutkimuksen tuloksista. Ensisijaisena käsitteellisenä kiintopisteenä toimii ekolokeroiden muokkaamisen teoria (’niche construction theory’). Sen alkuperäisenä tavoitteena on ollut selittää biologiassa eri eliölajien muokkaamien ympäristöjen eli ekolokeroiden vaikutusta niin muokkaavan lajin kuin muiden lajien evoluutioon. Mielenfilosofian tarpeisiin räätälöitynä teoria tarjoaa otolliset lähtökohdat tutkia ihmismielen sidoksisuutta niihin lukuisiin materiaalisiin, sosiaalisiin, teknologisiin ja kielellisiin ympäristöihin, joita rakennamme ja hyödynnämme sekä lyhyt- että pitkäkestoisesti (Bertolotti & Magnani, 2019; Clark, 2008). Täten se myös tarjoaa erinomaiset välineet analysoida, miten lukuisat ympäristöt eri resursseineen mahdollistavat, tukevat ja tehostavat luovuuden kannalta keskeisiä mentaalisia kykyjä ja toimintoja. Ekolokeroteorian puitteissa on myös mahdollista arvioida muiden tilanteisen mielen teorioiden potentiaalista antia tutkimukselle. Käytännössä hanke siis hyödyntää soveltuvin osin muitakin teorioita muodostaessaan yhtenäistä selontekoa taiteellisen luovuuden tilanteisuudesta.

Tutkimus toteutetaan Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella 1.9.2022–31.8.2026 välisenä aikana. Hankkeen yhteistyötahoina toimivat Arto Haapala ja Harri Mäcklin (Helsinki), Pauline von Bonsdorff (Jyväskylä), Giovanna Colombetti, Joel Krueger ja Tom Roberts (Exeter), Achim Stephan (Osnabrück), Michael Wheeler (Stirling), Richard Menary ja Regina Fabry (Macquarie), Ingar Brinck (Lund) sekä Hans Maes (Kent).
Hankkeen tulokset julkaistaan seitsemässä kansainvälisessä ja kahdessa kotimaisessa vertaisarvioidussa tutkimusartikkelssa sekä englanninkielisessä monografiassa. Tutkimusta esitellään myös koti- ja ulkomaisissa konferensseissa sekä kahdessa kansainvälisessä, hankkeen järjestämässä verkkovälitteisessä tutkimustyöpajassa. Tutkimuksen vuosikohtainen toteutussuunnitelma on seuraava:
1. vuosi: 2 kansainvälistä artikkelia, 1 kotimainen artikkeli
2. vuosi: 2 kansainvälistä artikkelia, 4 kk:n vierailu Osnabrückin yliopistoon
3. vuosi: 2 kansainvälistä artikkelia, 3 kk:n vierailu Exeterin yliopistoon, kansainvälinen tutkimustyöpaja
4. vuosi: Monografia, 1 kansainvälinen artikkeli, 1 kotimainen artikkeli, kansainvälinen tutkimustyöpaja


Vastuullinen johtaja


Päävastuullinen yksikkö


Seurantakohteet


Vapaat asiasanat

Artistic creativity, niche construction, philosophy of mind, cognitive science


Liittyvät julkaisut ja muut tuotokset


Viimeisin päivitys 2024-14-10 klo 14:15