Vihreän siirtymän koulutus- ja osaamistarpeet (VISIOS)
Päärahoittaja
Rahoittajan antama koodi/diaarinumero: VN/29025/2021
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 90 000,00
Rahoitusohjelma
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.03.2022
Hankkeen päättymispäivämäärä: 28.02.2023
Tiivistelmä
Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan tässä Suomen polkua kohti hiilineutraaliutta, kiertotaloutta, yhteiskunnan toimintojen nykyistä vähäisempiä ympäristöriskejä sekä luonnon monimuotoisuuden hyvää tilaa. Siirtymä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kasvun polulle tapahtuu aktiivisina tekoina. Planetaariset rajat huomioiva kestävä kasvu edellyttää myös laajempaa kyvykkyyksien kuten datan, tekoälyn ja digitaalisuuden merkityksen kasvun ja geopoliittisen tilanteen huomiointia.
Selvitettävänä ovat vihreän siirtymän edellyttämät osaamis- ja koulutustarpeet vuoteen 2035 saakka. Osaaminen on tässä käsitettävä laajasti yksilön, yhteisöjen ja työelämän tarvitsemaksi kokonaisuudeksi. Selvitys läpäisee kaikki hallinnonalat.
Vihreän siirtymän toteutuminen edellyttää tietojen, taitojen ja ajattelutapojen uudistamista ja päivittämistä useilla sektoreilla. Siirtymä tuo mukanaan ja edellyttää uutta teknologiaa, tuotantotapoja ja palvelumalleja. Samalla muuttuvat ammatti- ja elinkeinorakenteet. Työtehtäviä häviää ja uusia syntyy, vanhaa osaamista on päivitettävä ja kokonaan uudenlaista hankittava. Selvitykseltä odotetaan analyysia näistä ammatti- ja elinkeinorakenteen muutoksista ja siitä, miten ne vaikuttavat mm. eri toimialoilla ja alueilla.
Muutokset aiheuttavat akuutteja osaamistarpeita, joihin on vastattava koulutuksen ja jatkuvan oppimisen keinoin mahdollisimman nopeasti. Toisaalta kyse on pitkän aikavälin koulutus- ja osaamistarpeiden muutoksista, joihin on vastattava pitkäjänteisellä koulutusjärjestelmän ja muiden oppimisympäristöjen kehittämisellä sekä työssä oppimisen keinoin. Muutoksen edellyttämät tiedot, taidot ja asenteet on huomioitava työelämässä sekä laajasti koulutusjärjestelmässä varhaiskasvatuksesta tohtorinkoulutukseen ulottuen vapaaseen sivistystyöhön ja kolmannen sektorin toimintaan. Selvityksen odotetaan tuottavan ehdotuksia vihreää siirtymää tukevista koulutusjärjestelmän ja muiden oppimisympäristöjen toimista sekä alakohtaisia ehdotuksia.
Yksilöt ja yhteisöt viime kädessä ratkaisevat vihreän siirtymän toteutumisen. Maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja osallisuuden rakentuminen edellyttävät kykyä jäsentää ja ymmärtää monimutkaisia tutkittuun tietoon pohjautuvia ilmiöitä sekä toimimista näiden pohjalta. Selvitykseltä odotetaan ehdotuksia myös koulutusjärjestelmän ja muiden oppimisympäristöjen ulkopuolisiin keinoihin lisätä vihreän siirtymän toimeenpanon edellyttämää osaamista Suomessa. Selvityksen tuloksilla tuetaan Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen ja muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteisiin pyrittäessä on mahdollisuuksien mukaan ehkäistävä ja vältettävä muutoksesta koituvat kustannukset ja muut haitat ja varmistettava, että siirtymä tapahtuu ihmisten, alueiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta oikeudenmukaisesti.
Osaamis- ja koulutustarpeita ennakoidaan Suomessa eri tahoilla (ks. Valtioneuvosto 2020), esimerkiksi Osaamisen ennakointifoorumissa, jonka yhteydessä toteutettiin myös erillinen ilmasto-osaamisen teemahanke (Opetushallitus 2020). Tutkimuksessa tulee huomioida ja tarkoituksenmukaisin tavoin hyödyntää muiden ennakointitiedon tuottajien tulokset ja tehdä näiden kanssa yhteistyötä.
Koulutuksen tutkimuslaitos toteuttaa hankkeessa Työpaketin 2 Nykytila-analyysi, jonka tavoitteena on selvittää vihreän siirtymän edellyttämiä muutoksia säädöksiin, opetus- ja koulutuspaikkojen määriin, opetussisältöihin, koulutuksen ja jatkuvan oppimisen rahoitukseen, työvoimakoulutukseen ja - neuvontaan sekä pitkän aikavälin strategioihin. Tuloksia voidaan käyttää mm. opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen sopimusneuvotteluissa ja toisen asteen koulutuksen 135(158) ohjauksessa sekä Opetushallituksessa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden laatimisessa ja muussa kehittämistyössä.
Nykytila-analyysissä tehdään analyysiä seuraavista vihreään siirtymään liittyvistä seikoista:
• säädöksistä
• opetus- ja koulutuspaikkojen määristä
• opetusisällöistä
• koulutuksen ja jatkuvan oppimisen rahoituksesta
• työvoimakoulutukuksesta ja -neuvonnasta ja
• pitkän aikavälin strategioista
TP2 Nykytila-analyysi ja perusprojektiot koulutuksen kehittymisestä - Dokumenttianalyysi (Vastuuorganisaatio: JYU)
Kuvaus:
Tavoitteena analysoida koulutuksen nykytilaa vihreän siirtymän edellyttämän osaamisen näkökulmasta. Llähtökohtana on eurooppalaisen kestävyysosaamisen viitekehyksen luonnos (European Competence Framework for Sustainability), jota TP2:n vastuuorganisaationa toimiva Koulutuksen tutkimuslaitos kehittää EU:n Green Deal-ohjelman rahoittamassa ECF4CLIM-hankkeessa. TP2 pohjautuu näin eurooppalaiseen vihreän siirtymän perustana olevan kestävyysosaamisen kehitystyöhön.
TP2:n keskeisiä kysymyksiä ovat: Minkälaista koulutuspoliittista ohjausta kohti kestävyyttä strategia- ja ohjausdokumentit sisältävät tällä hetkellä? Kuinka eri alojen koulutuspaikkojen ja täydennyskoulutuksen määrä on kehittynyt eri aloilla? Minkälaisena kestävyysosaamisen sisällöt näyttäytyvät koulutuksessa aikaisempien tutkimusten ja esimerkkien valossa? Kuinka vihreän siirtymän tuottamiin osaamis- ja koulutustarpeisiin on vastattu muissa maissa?
Työvaiheet:
Analyysi sisältää seuraavat osiot: (1) Koulutuksen strategisten dokumenttien kartoitus ja analyysi kestävyyden näkökulmasta; (2) koulutusta koskevien säädöstekstien analyysi; (3) Koulutuspaikkojen määrän, täydennyskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen kehityksen tilastollinen analyysi; (5) koulutussisältöjen analyysi; (6) kansainvälisten hyvien esimerkkien kartoitus vastaamisesta vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeisiin; ja (7) edellisten tulkinta ja yhteenveto.
Aineistot ja menetelmät:
(1) Koulutuksen strategiset dokumentit. Lähtökohtana käytetään Niina Mykrän väitöskirjassa (2021) esitettyä analyysia “Ekologinen kestävyys ja kouluihin kohdistuva ohjaus”, ja sitä täydennetään tämän tutkimuksen kannalta oleellisilla dokumenteilla. Analyysimenetelmänä on dokumenttianalyysi.
(2) Koulutusta koskevat säädöstekstit. Tarkastellaan FINLEX-sivuston kautta eri tasojen koulutusta koskevia säädöksiä ja analysoidaan niiden sisältämiä kestävyyslausumia. Dokumenttianalyysi.
(3) Koulutuspaikkojen määrän, täydennyskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen kehitys. Analysoidaan Tilastokeskuksen aineistojen avulla koulutuspaikkojen ja täydennyskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen määrän kehitystä 20 vuoden aikana, painottaen aiemmin mainitussa VITO-hankkeessa ja tämän hankkeen työpaketissa 1 esiin nousseita aloja. Tilastollinen analyysi.
(5) Koulutuksen kestävyyssisällöt. Tehdään meta-analyysi suomalaisen koulutuksen kestävyyssisältöihin liittyvästä tutkimuksesta. Analysoitavat tutkimukset haetaan kotimaisten artikkeleiden viitetietokannasta (ARTO) ja muista tietokannoista. Analysoidaan kolmen oppilaitoksen opetussuunnitelmien opetussisältöjä (Sammon keskuslukio Tampereella, Jyväskylän yliopisto ja kolmas myöhemmin määriteltävä oppilaitos). Analysoidaan Suomen ympäristöopisto SYKLIn https://sykli.fi/ eri aloille kohdistuvaa täydennyskoulutustarjontaa. Dokumenttianalyysi.
(6) Kansainväliset hyvät esimerkit (osiosta vastaava: DEMOS). Kartoitetaan kansainvälisiä esimerkkejä vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeisiin vastaamisesta eri maissa. Dokumenttianalyysi.
(7) Tulkinta ja yhteenveto. Analyysien tuloksia tulkitaan eurooppalaisen kestävyysosaamisen viitekehyksessä toisaalta eri alojen välisen kehityksen kannalta, toisaalta osaamisen sisältöjen näkökulmasta.
Selvitettävänä ovat vihreän siirtymän edellyttämät osaamis- ja koulutustarpeet vuoteen 2035 saakka. Osaaminen on tässä käsitettävä laajasti yksilön, yhteisöjen ja työelämän tarvitsemaksi kokonaisuudeksi. Selvitys läpäisee kaikki hallinnonalat.
Vihreän siirtymän toteutuminen edellyttää tietojen, taitojen ja ajattelutapojen uudistamista ja päivittämistä useilla sektoreilla. Siirtymä tuo mukanaan ja edellyttää uutta teknologiaa, tuotantotapoja ja palvelumalleja. Samalla muuttuvat ammatti- ja elinkeinorakenteet. Työtehtäviä häviää ja uusia syntyy, vanhaa osaamista on päivitettävä ja kokonaan uudenlaista hankittava. Selvitykseltä odotetaan analyysia näistä ammatti- ja elinkeinorakenteen muutoksista ja siitä, miten ne vaikuttavat mm. eri toimialoilla ja alueilla.
Muutokset aiheuttavat akuutteja osaamistarpeita, joihin on vastattava koulutuksen ja jatkuvan oppimisen keinoin mahdollisimman nopeasti. Toisaalta kyse on pitkän aikavälin koulutus- ja osaamistarpeiden muutoksista, joihin on vastattava pitkäjänteisellä koulutusjärjestelmän ja muiden oppimisympäristöjen kehittämisellä sekä työssä oppimisen keinoin. Muutoksen edellyttämät tiedot, taidot ja asenteet on huomioitava työelämässä sekä laajasti koulutusjärjestelmässä varhaiskasvatuksesta tohtorinkoulutukseen ulottuen vapaaseen sivistystyöhön ja kolmannen sektorin toimintaan. Selvityksen odotetaan tuottavan ehdotuksia vihreää siirtymää tukevista koulutusjärjestelmän ja muiden oppimisympäristöjen toimista sekä alakohtaisia ehdotuksia.
Yksilöt ja yhteisöt viime kädessä ratkaisevat vihreän siirtymän toteutumisen. Maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja osallisuuden rakentuminen edellyttävät kykyä jäsentää ja ymmärtää monimutkaisia tutkittuun tietoon pohjautuvia ilmiöitä sekä toimimista näiden pohjalta. Selvitykseltä odotetaan ehdotuksia myös koulutusjärjestelmän ja muiden oppimisympäristöjen ulkopuolisiin keinoihin lisätä vihreän siirtymän toimeenpanon edellyttämää osaamista Suomessa. Selvityksen tuloksilla tuetaan Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen ja muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteisiin pyrittäessä on mahdollisuuksien mukaan ehkäistävä ja vältettävä muutoksesta koituvat kustannukset ja muut haitat ja varmistettava, että siirtymä tapahtuu ihmisten, alueiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta oikeudenmukaisesti.
Osaamis- ja koulutustarpeita ennakoidaan Suomessa eri tahoilla (ks. Valtioneuvosto 2020), esimerkiksi Osaamisen ennakointifoorumissa, jonka yhteydessä toteutettiin myös erillinen ilmasto-osaamisen teemahanke (Opetushallitus 2020). Tutkimuksessa tulee huomioida ja tarkoituksenmukaisin tavoin hyödyntää muiden ennakointitiedon tuottajien tulokset ja tehdä näiden kanssa yhteistyötä.
Koulutuksen tutkimuslaitos toteuttaa hankkeessa Työpaketin 2 Nykytila-analyysi, jonka tavoitteena on selvittää vihreän siirtymän edellyttämiä muutoksia säädöksiin, opetus- ja koulutuspaikkojen määriin, opetussisältöihin, koulutuksen ja jatkuvan oppimisen rahoitukseen, työvoimakoulutukseen ja - neuvontaan sekä pitkän aikavälin strategioihin. Tuloksia voidaan käyttää mm. opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen sopimusneuvotteluissa ja toisen asteen koulutuksen 135(158) ohjauksessa sekä Opetushallituksessa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden laatimisessa ja muussa kehittämistyössä.
Nykytila-analyysissä tehdään analyysiä seuraavista vihreään siirtymään liittyvistä seikoista:
• säädöksistä
• opetus- ja koulutuspaikkojen määristä
• opetusisällöistä
• koulutuksen ja jatkuvan oppimisen rahoituksesta
• työvoimakoulutukuksesta ja -neuvonnasta ja
• pitkän aikavälin strategioista
TP2 Nykytila-analyysi ja perusprojektiot koulutuksen kehittymisestä - Dokumenttianalyysi (Vastuuorganisaatio: JYU)
Kuvaus:
Tavoitteena analysoida koulutuksen nykytilaa vihreän siirtymän edellyttämän osaamisen näkökulmasta. Llähtökohtana on eurooppalaisen kestävyysosaamisen viitekehyksen luonnos (European Competence Framework for Sustainability), jota TP2:n vastuuorganisaationa toimiva Koulutuksen tutkimuslaitos kehittää EU:n Green Deal-ohjelman rahoittamassa ECF4CLIM-hankkeessa. TP2 pohjautuu näin eurooppalaiseen vihreän siirtymän perustana olevan kestävyysosaamisen kehitystyöhön.
TP2:n keskeisiä kysymyksiä ovat: Minkälaista koulutuspoliittista ohjausta kohti kestävyyttä strategia- ja ohjausdokumentit sisältävät tällä hetkellä? Kuinka eri alojen koulutuspaikkojen ja täydennyskoulutuksen määrä on kehittynyt eri aloilla? Minkälaisena kestävyysosaamisen sisällöt näyttäytyvät koulutuksessa aikaisempien tutkimusten ja esimerkkien valossa? Kuinka vihreän siirtymän tuottamiin osaamis- ja koulutustarpeisiin on vastattu muissa maissa?
Työvaiheet:
Analyysi sisältää seuraavat osiot: (1) Koulutuksen strategisten dokumenttien kartoitus ja analyysi kestävyyden näkökulmasta; (2) koulutusta koskevien säädöstekstien analyysi; (3) Koulutuspaikkojen määrän, täydennyskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen kehityksen tilastollinen analyysi; (5) koulutussisältöjen analyysi; (6) kansainvälisten hyvien esimerkkien kartoitus vastaamisesta vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeisiin; ja (7) edellisten tulkinta ja yhteenveto.
Aineistot ja menetelmät:
(1) Koulutuksen strategiset dokumentit. Lähtökohtana käytetään Niina Mykrän väitöskirjassa (2021) esitettyä analyysia “Ekologinen kestävyys ja kouluihin kohdistuva ohjaus”, ja sitä täydennetään tämän tutkimuksen kannalta oleellisilla dokumenteilla. Analyysimenetelmänä on dokumenttianalyysi.
(2) Koulutusta koskevat säädöstekstit. Tarkastellaan FINLEX-sivuston kautta eri tasojen koulutusta koskevia säädöksiä ja analysoidaan niiden sisältämiä kestävyyslausumia. Dokumenttianalyysi.
(3) Koulutuspaikkojen määrän, täydennyskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen kehitys. Analysoidaan Tilastokeskuksen aineistojen avulla koulutuspaikkojen ja täydennyskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen määrän kehitystä 20 vuoden aikana, painottaen aiemmin mainitussa VITO-hankkeessa ja tämän hankkeen työpaketissa 1 esiin nousseita aloja. Tilastollinen analyysi.
(5) Koulutuksen kestävyyssisällöt. Tehdään meta-analyysi suomalaisen koulutuksen kestävyyssisältöihin liittyvästä tutkimuksesta. Analysoitavat tutkimukset haetaan kotimaisten artikkeleiden viitetietokannasta (ARTO) ja muista tietokannoista. Analysoidaan kolmen oppilaitoksen opetussuunnitelmien opetussisältöjä (Sammon keskuslukio Tampereella, Jyväskylän yliopisto ja kolmas myöhemmin määriteltävä oppilaitos). Analysoidaan Suomen ympäristöopisto SYKLIn https://sykli.fi/ eri aloille kohdistuvaa täydennyskoulutustarjontaa. Dokumenttianalyysi.
(6) Kansainväliset hyvät esimerkit (osiosta vastaava: DEMOS). Kartoitetaan kansainvälisiä esimerkkejä vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeisiin vastaamisesta eri maissa. Dokumenttianalyysi.
(7) Tulkinta ja yhteenveto. Analyysien tuloksia tulkitaan eurooppalaisen kestävyysosaamisen viitekehyksessä toisaalta eri alojen välisen kehityksen kannalta, toisaalta osaamisen sisältöjen näkökulmasta.
Vastuullinen johtaja
Muut hankkeeseen liittyvät henkilöt (JYU)
Yhteyshenkilö (kyllä/ei): Kyllä |
