Maahanmuuttajat ammattiopinnoissa: suomen kielen taito ja kieli-ideologiat
Päärahoittaja
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 10 000,00
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.10.2022
Hankkeen päättymispäivämäärä: 28.02.2023
Tiivistelmä
Väitöstutkimuksessani tarkastelen, miten maahanmuuttajien kehittyvään suomen kielen taitoon ja asemaan suomen kielen käyttäjinä suhtaudutaan monikielistyvässä suomalaisessa koulutus- ja työelämässä. Erityisesti tutkin, millaisia kieli-ideologioita suomen kielen taidolle rakentuu ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa sekä opettajien ja työpaikkaohjaajien haastattelu- ja havainnointiaineistossa. Tutkin myös, millaisia arvoja suomen kielen taito näissä saa. Aihe on ajankohtainen, sillä v. 2018 ammatillisen koulutuksen reformin (L 531/2017) myötä opiskelu on siirtynyt enenevästi työpaikoille ja hakijoiden suomen kielen taidon testaamisesta on valintavaiheessa luovuttu. Samalla maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä ammatillisessa koulutuksessa kasvaa tasaisesti. Maahanmuuttajaopiskelijat toivovat usein nopeaa työllistymistä, mutta työelämän näkökulmasta näiden opiskelijoiden heikko suomen kielen taito nähdään usein työnsaannin esteenä.
Kieli-ideologiat ovat uskomuksia, tunteita ja käsityksiä kielistä ja kielikäytänteistä, ja ne vaikuttavat esimerkiksi kielten ja kielitaidon arvostukseen sekä kielten valtasuhteisiin (Blommaert 1999; Mäntynen ym. 2012). Kieli-ideologioita tutkitaan etnografisesti sekä mm. tarkastelemalla puhetta kielestä (ks. Mäntynen 2003). Näen kieli-ideologioiden materiaalistuvan paikallisesti käytänteissä sekä kielenkäytössä rakentuvissa diskursseissa. Kieliyhteisön jäsenet eivät usein ole tietoisia keskuudessaan vaikuttavista kieli-ideologioista, minkä vuoksi niitä on tärkeää tuoda näkyviksi tutkimuksen kautta. Suomen kielelle rakentuvien arvojen analyysissa hyödynnän Hellerin ja Duchênen (2016) käsityksiä kielelle syntyvistä vaihdannallisista ja symbolisista arvoista. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta ja se on osa Työelämässä tarvittavien toisen kielen resurssien rakentuminen (Building Blocks) -hanketta (JY 2019–2023, PI Suni; Suomen Akatemia), jossa työskentelin aiemmin aineistonhallinnasta ja sidosryhmäyhteyksistä vastanneena projektitutkijana.
Ammatillista koulutusta on kielen kannalta tarkasteltu vasta vähän. Tutkimusta on aiemmin tehty työelämän kielitaidosta ja sen kehityksestä (ks. Duchêne ym. 2013; Lehtimaja ym. 2021), mutta suorittavan tason työssä tarvittava suomen kielen taito ja siihen liittyvät kieli-ideologiat ovat olleet tutkimuksen kohteena harvoin (ks. kuitenkin Strömmer 2017). Olen itse tutustunut suomalaisen työelämän kielipolitiikan teemoihin sekä hankkeen projektitutkijan tehtävässä (ks. Mustonen & Puranen 2021) että jo soveltavan kielitieteen Afinlandia-kunniamaininnan saaneessa maisterintutkielmassani (Puranen 2019).
Väitöstutkimukseni pohjautuu kriittiseen kielelliseen etnografiaan, koulutusetnografiaan ja diskurssintutkimukseen. Kriittisellä kielellisellä etnografialla pyritään kuvaamaan, ymmärtämään ja selittämään kielen roolia sosiaalisten epäoikeudenmukaisuuksien syntymisessä osallistuvan havainnoinnin ja tutkimuksen osallistujien kanssa keskustelun avulla. Koulutusetnografia pyrkii samoin keinoin koulutuksen kehittämiseen. Diskurssintutkimus keskittyy siihen, kuinka kielenkäyttäjä rakentaa todellisuutta merkityksellistämällä puhunnan kohdetta kielen avulla. Otteeni on monitieteinen: soveltavaan kielentutkimukseen yhdistyy työelämän ja koulutuksen tutkimuksen näkökulmia. Kielentutkimuksen kentällä työ kiinnittyy sosiolingvistiseen suomen kielen tutkimukseen, suomi toisena kielenä -alaan ja diskurssintutkimukseen.
Aineisto on kerätty Building Blocks -hankkeessa vuosina 2019–2021. Olin mukana tiimietnografisessa aineistokeruussa, ja tutkimusryhmän jäsenenä minulla on pääsy kaikkeen kerättyyn aineistoon. Hyödynnän ensisijaisesti haastattelu- ja havainnointiaineistoa, minkä rinnalla analysoin muuta etnografista aineistoa keskittyen suomen kielen merkitysten rakentumiseen. Otan diskurssianalyyttisen tarkastelun kohteeksi myös ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman eli tutkintojen perusteet (2018; 2021).
Kieli-ideologiat ovat uskomuksia, tunteita ja käsityksiä kielistä ja kielikäytänteistä, ja ne vaikuttavat esimerkiksi kielten ja kielitaidon arvostukseen sekä kielten valtasuhteisiin (Blommaert 1999; Mäntynen ym. 2012). Kieli-ideologioita tutkitaan etnografisesti sekä mm. tarkastelemalla puhetta kielestä (ks. Mäntynen 2003). Näen kieli-ideologioiden materiaalistuvan paikallisesti käytänteissä sekä kielenkäytössä rakentuvissa diskursseissa. Kieliyhteisön jäsenet eivät usein ole tietoisia keskuudessaan vaikuttavista kieli-ideologioista, minkä vuoksi niitä on tärkeää tuoda näkyviksi tutkimuksen kautta. Suomen kielelle rakentuvien arvojen analyysissa hyödynnän Hellerin ja Duchênen (2016) käsityksiä kielelle syntyvistä vaihdannallisista ja symbolisista arvoista. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta ja se on osa Työelämässä tarvittavien toisen kielen resurssien rakentuminen (Building Blocks) -hanketta (JY 2019–2023, PI Suni; Suomen Akatemia), jossa työskentelin aiemmin aineistonhallinnasta ja sidosryhmäyhteyksistä vastanneena projektitutkijana.
Ammatillista koulutusta on kielen kannalta tarkasteltu vasta vähän. Tutkimusta on aiemmin tehty työelämän kielitaidosta ja sen kehityksestä (ks. Duchêne ym. 2013; Lehtimaja ym. 2021), mutta suorittavan tason työssä tarvittava suomen kielen taito ja siihen liittyvät kieli-ideologiat ovat olleet tutkimuksen kohteena harvoin (ks. kuitenkin Strömmer 2017). Olen itse tutustunut suomalaisen työelämän kielipolitiikan teemoihin sekä hankkeen projektitutkijan tehtävässä (ks. Mustonen & Puranen 2021) että jo soveltavan kielitieteen Afinlandia-kunniamaininnan saaneessa maisterintutkielmassani (Puranen 2019).
Väitöstutkimukseni pohjautuu kriittiseen kielelliseen etnografiaan, koulutusetnografiaan ja diskurssintutkimukseen. Kriittisellä kielellisellä etnografialla pyritään kuvaamaan, ymmärtämään ja selittämään kielen roolia sosiaalisten epäoikeudenmukaisuuksien syntymisessä osallistuvan havainnoinnin ja tutkimuksen osallistujien kanssa keskustelun avulla. Koulutusetnografia pyrkii samoin keinoin koulutuksen kehittämiseen. Diskurssintutkimus keskittyy siihen, kuinka kielenkäyttäjä rakentaa todellisuutta merkityksellistämällä puhunnan kohdetta kielen avulla. Otteeni on monitieteinen: soveltavaan kielentutkimukseen yhdistyy työelämän ja koulutuksen tutkimuksen näkökulmia. Kielentutkimuksen kentällä työ kiinnittyy sosiolingvistiseen suomen kielen tutkimukseen, suomi toisena kielenä -alaan ja diskurssintutkimukseen.
Aineisto on kerätty Building Blocks -hankkeessa vuosina 2019–2021. Olin mukana tiimietnografisessa aineistokeruussa, ja tutkimusryhmän jäsenenä minulla on pääsy kaikkeen kerättyyn aineistoon. Hyödynnän ensisijaisesti haastattelu- ja havainnointiaineistoa, minkä rinnalla analysoin muuta etnografista aineistoa keskittyen suomen kielen merkitysten rakentumiseen. Otan diskurssianalyyttisen tarkastelun kohteeksi myös ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman eli tutkintojen perusteet (2018; 2021).
Vastuullinen johtaja
Päävastuullinen yksikkö
Web-sivut
https://buildingblocksresearch.com/
