Sananmuodostustaitojen vaikutus englannin akateemisen sanaston oppimiseen digitaalisen oppimateriaalin avulla


Päärahoittaja

Rahoittajan antama koodi/diaarinumeroEmil Aaltosen Säätiö (stipendinumero 210187)


Päärahoittajan myöntämä tuki (€)

  • 13 860,00


Hankkeen aikataulu

Hankkeen aloituspäivämäärä01.08.2021

Hankkeen päättymispäivämäärä31.01.2022


Tiivistelmä

Vieraan kielen oppimista käsittelevää kirjallisuus on jo pitkään korostanut sananmuodostustaitojen eli sanojen sisäisten rakenteiden tunnistamisen ja ymmärtämisen tärkeyttä. Englannin sanojen oppimisessa sananosien merkitys kasvaa, koska sen tuhansien sanojen rakenne pohjautuu joko yhdyssanoihin (under + line = underline) tai sananosien yhdistämiseen (un- + friend + -ly = unfriendly). Sananosien merkitys korostuu entisestään englannin akateemisen sanastossa, sillä se on rakentunut lähes kokonaan sananosia yhdistellen. Vaikka sananmuodostustaitojen merkitys sanaston oppimisessa on ilmeinen, tutkimustietoa aiheesta ei ole paljoa. Aikaisemmat tutkimukset ovat selvittäneet ainoastaan englannin oppijoiden olemassa olevia taitoja sekä niiden testausta. Tietoa siitä, miten sananmuodostustaitojen kehittyminen vaikuttaa sanaston oppimiseen ei ole olemassa. Tutkimukseni selvittää, miten sananmuodostustaitojen kehittyminen vaikuttaa englannin akateemisen sanaston oppimiseen. Se myös tarkastelee täysin huomiotta jäänyttä pedagogista näkökulmaa selvittämällä, miten sananmuodostustaitoja voidaan opettaa sekä miten teknologian käyttö vaikuttaa siihen. Tämä saavutetaan kehittämällä opetusmateriaali, jonka sisältö ja metodit pohjautuvat oppijoiden nykyiseen kykyyn havainnoida ja analysoida sanarakenteita sekä sananmuodostustaitoja koskevaan teoriatietoon. Tutkimus haastaa perinteisen sanastonoppimiskäsityksen tarjoamalla uuden, dynaamisen tavan opettaa ja oppia vieraan kielen sanastoa. Näin oppija saavuttaa syvällisen ja analyyttisen ymmärryksen sanoista, niiden merkityksistä ja käytöstä.
Vieraan kielen oppimista käsittelevää kirjallisuus on jo pitkään korostanut sananmuodostustaitojen eli sanojen sisäisten rakenteiden tunnistamisen ja ymmärtämisen tärkeyttä. Sananmuodostustaitojen merkitys on korostunut englannin kielessä, sillä sen sanat on usein muodostettu pienemmistä yksiköistä uuden merkityksen luomiseksi (in- + depend + -ent + ly -> independently). Vaikka sananmuodostustaitojen tiedetään vaikuttavan merkittävästi sanaston oppimiseen, aiheesta ei löydy juuri lainkaan tutkimustietoa. Väitöskirjatutkimukseni selvittää, miten sananmuodostustaitojen kehittyminen vaikuttaa englannin sanaston oppimiseen korkeakoulutasolla. Tutkimuksen ensimmäinen osa kartoittaa opiskelijoiden tämänhetkisiä sanamuodostustaitoja selvittämällä miten eri lingvistiset tekijät ja muut taustatekijät (mm. kielitaito, oppimisstrategioiden käyttö ja akateemisen englannin osaaminen) vaikuttavat opiskelijoiden kykyyn havainnoida sanarakenteita sekä ymmärtää niiden merkityksiä. Ensimmäisen osan aineisto kerättiin kyselyllä, johon vastasi 721 eri tieteenalan opiskelijaa suomalaisista yliopistoista. Väitöskirjatutkimuksen toinen osa tarkastelee täysin huomiotta jäänyttä pedagogista näkökulmaa tutkimalla, miten sananmuodostustaitoja voidaan sisällyttää vieraan kielen opetukseen ja kuinka niiden kehitys vaikuttaa sanaston oppimiseen. Tämä saavutetaan kehittämällä digitaalinen oppimateriaali, joka pohjautuu tutkimuksen ensimmäisen osan tuloksiin. Oppimateriaalia käytetään opetuskokeilussa, jossa kerätään tutkimuksen toisen osan aineisto. Tutkimukseni tavoitteena on haastaa perinteinen sanastonoppimiskäsitys tarjoamalla uusi, dynaaminen tapa opettaa ja oppia vieraan kielen sanastoa. Näin oppija saavuttaa syvällisen ja analyyttisen ymmärryksen sanoista, niiden merkityksistä ja käytöstä. Tutkimukseni myös edistää ymmärrystämme sanaston oppimisesta, kehittää vieraiden kielten opetusta tarjoten käytännön työkaluja, joita voidaan hyödyntää opetuksessa ja koulutuksen kehityksessä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.


Vastuullinen johtaja


Päävastuullinen yksikkö


Tieteenalat


YSO-asiasanat


Liittyvät tutkimusaineistot


Viimeisin päivitys 2022-12-10 klo 16:42