Passiivi, tilan käyttö ja referentiaalisuus suomalaisessa viittomakielessä – oletuksia ja todellisuutta
Main funder
Funder's project number: 201710427
Funds granted by main funder (€)
- 106 675,00
Project timetable
Project start date: 01/03/2018
Project end date: 31/08/2023
Summary
Kyseenalaistan väitöstutkimuksessani oletuksia, joita vallitsee suomalaista viittomakieltä käyttävien ja opettavien keskuudessa riittämättömän tutkimuksen ja kieliopin kuvauksen puutteen takia. Eräs yleinen oletus on, ettei kyseisessä kielessä ole passiivia, vaan lauseen tekijä olisi aina pakko ilmaista. Aineistoni kuitenkin osoittaa, että tekijä voidaan häivyttää usealla eri tavalla. Tutkin aineistopohjaisesti, miten eräitä suomalaisen viittomakielen rakenteita todellisuudessa käytetään. Artikkeliväitöskirjan tutkimuskysymykset ovat:
1. Minkälaisia agentin häivyttäviä rakenteita suomalaisessa viittomakielessä on?
2. Millä tavalla ensimmäisen persoonan pronominaalista osoitusta ja tyypin 2 verbaalien suuntaamista viittojaan käytetään?
3. Millä tavalla tyypin 2 verbaalien modifiointipotentiaali toteutuu suomalaisen viittomakielen käytössä ja miten modifiointi on yhteydessä agentin referentiaalisuuteen?
4. Mikä on ei-manuaalisten elementtien ja verbaalin suuntaamisen rooli passiiviksi nimitetyssä agentin häivyttävässä rakenteessa?
5. Mitä eroja on suomalaisen viittomakielen agentin häivyttävien rakenteiden merkityksessä ja käytössä?
Kognitiivis-funktionaalis-typologiseen viitekehykseen sijoittuvassa tutkimuksessa käytetään laajaa, monipuolista, annotoitua korpusaineistoa ja korpusmenetelmiä, mikä mahdollistaa aiempaa yleistettävämmät tutkimustulokset. Tutkimus hyödyttää muun muassa kielenopetusta, tuo typologisesti kiinnostavaa tietoa vähän tutkitun kielen rakenteesta sekä edistää korpusten käyttöä ja funktionaalista lähestymistapaa viitottujen kielten tutkimuksessa. Tutkimustyö on alkanut päätoimisesti vuonna 2017 ja valmistuu vuonna 2021.
1. Minkälaisia agentin häivyttäviä rakenteita suomalaisessa viittomakielessä on?
2. Millä tavalla ensimmäisen persoonan pronominaalista osoitusta ja tyypin 2 verbaalien suuntaamista viittojaan käytetään?
3. Millä tavalla tyypin 2 verbaalien modifiointipotentiaali toteutuu suomalaisen viittomakielen käytössä ja miten modifiointi on yhteydessä agentin referentiaalisuuteen?
4. Mikä on ei-manuaalisten elementtien ja verbaalin suuntaamisen rooli passiiviksi nimitetyssä agentin häivyttävässä rakenteessa?
5. Mitä eroja on suomalaisen viittomakielen agentin häivyttävien rakenteiden merkityksessä ja käytössä?
Kognitiivis-funktionaalis-typologiseen viitekehykseen sijoittuvassa tutkimuksessa käytetään laajaa, monipuolista, annotoitua korpusaineistoa ja korpusmenetelmiä, mikä mahdollistaa aiempaa yleistettävämmät tutkimustulokset. Tutkimus hyödyttää muun muassa kielenopetusta, tuo typologisesti kiinnostavaa tietoa vähän tutkitun kielen rakenteesta sekä edistää korpusten käyttöä ja funktionaalista lähestymistapaa viitottujen kielten tutkimuksessa. Tutkimustyö on alkanut päätoimisesti vuonna 2017 ja valmistuu vuonna 2021.
