Terveyskäyttäytyminen, terveys ja palkansaajien työurat
Päärahoittaja
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 8 600,00
Rahoitusohjelma
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.10.2022
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.12.2024
Tiivistelmä
Terveyskäyttäytyminen, terveys ja palkansaajien työurat
1. Tausta
Terveydellä on olennainen vaikutus palkansaajien hyvinvointiin ja mahdollisuuteen osallistua yhteiskunnan toimintoihin (Currie 2009, Sánchez et al. 2014). Vaikka palkansaajakunnan keskimääräinen terveyden taso on parantunut merkittävästi Suomessa ja muualla maailmassa, ovat terveyserot eri sosioekonomisista taustoista tulevien yksilöiden välillä pysyviä (Persson et al. 2016).
Heikko terveys alentaa yksilön elämänlaatua ja aiheuttaa lisäksi huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia pitkällä aikavälillä muun muassa kasvaneiden sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyden tai ennenaikaisen eläköitymisen johdosta. Terveysongelmista aiheutuvat merkittävät kustannukset niin yksilölle kuin yhteiskunnalle korostavat tarvetta puuttua ja ennaltaehkäistä näitä ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Tutkimushankkeen ”Terveyskäyttäytyminen, terveys ja palkansaajien työurat” tarkoituksena on tutkia terveyden, terveyskäyttäytymisen, psykologisten tekijöiden, genetiikan, objektiivisten terveydentilaa kuvaavien indikaattoreiden sekä ympäristötekijöiden yhteyksiä työmarkkinatulemiin. Tutkimusta voidaan pitää perustutkimuksena, joka pyrkii selvittämään syitä palkansaajien sosioekonomisiin ja alueellisiin terveyseroihin.
Tutkimuksessa hyödynnetään pitkäaikaisista seurantatutkimusta, Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI), joka on yhdistetty Tilastokeskuksen rekisteritietoihin koulutus- ja työmarkkinatulemista (FLEED/FOLK) ja perhetaustasta (Väestölaskentarekisteri). Tutkimusasetelman avulla on mahdollista saada ainutlaatuista tietoa terveyden ja terveyskäyttäytymisen vaikutuksista yksilön pitkän aikavälin koulutus- ja työmarkkinatulemiin Suomessa. Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä myös laajemmin sosiaalipolitiikan ja yhteiskunnan turvaverkkojen rakentamisen näkökulmasta.
LASERI-tutkimus käynnistyi vuonna 1980, jolloin 3 596 lasta ja nuorta (iät 3, 6, 8, 12, 15 ja 18) osallistui ensimmäiseen suureen kenttätutkimukseen (Raitakari ym. 2008). Sen jälkeen on tehty useita kenttätutkimuksia, joista viimeisin vuosina 2018–20. Aineisto on ollut tutkijaryhmän käytössä vuodesta 2013. Tutkimusaineistoa käytetään Tilastokeskuksen etäkäyttöjärjestelmässä. Aineistoa on täydennetty viimeksi vuonna 2022 ja sitä tullaan laajentamaan vuonna 2023 kolme sukupolvea kattavilla tiedoilla.
2. Tutkimushankkeen tavoitteet, tutkimuskysymykset ja menetelmät
Tutkimushankkeen tavoitteena on lisätä ymmärtämystä siitä, miten ennen syntymää muodostuva terveyden alkuvaranto sekä lapsuuden ja aikuisuuden terveys ja terveyskäyttäytyminen ovat yhteydessä pitkän aikavälin koulutus- ja työmarkkinatulemiin. Lisäksi tarkastellaan, vaikuttavatko koulutus ja työurat terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen. Tarkoituksena on syventää ymmärrystä seuraavien tutkimuskysymysten osalta:
1. Terveyden alkuvaranto ja aikuisuuden sosioekonominen asema: Miten terveyden alkuvaranto (syntymäpaino, geneettinen tausta) ovat yhteydessä myöhempiin koulutus- ja työmarkkinatulemiin? Modifioiko perhetausta ja terveys tätä yhteyttä?
2. Terveys ja sosioekonominen asema aikuisuudessa: Miten lapsuuden/aikuisuuden terveys ja terveyttä kuvaavat objektiiviset indikaattorit (esim. ylipaino) ovat yhteydessä koulutus- ja työmarkkinatulemiin? Modifioiko perhetausta tätä yhteyttä?
3. Terveyskäyttäytyminen ja työmarkkinatulemat: Miten terveyskäyttäytyminen (liikunta-aktiivisuus, tupakointi, alkoholinkäyttö, ravintotottumukset) lapsuudessa ja aikuisuudessa ovat yhteydessä työmarkkinatulemiin? Vaikuttaako koulutus terveyskäyttäytymiseen?
4. Terveyserojen välittyminen sukupolvelta toiselle: Missä määrin terveyserot ja terveyskäyttäytyminen välittyvät sukupolvelta toiselta? Mitkä ovat keskeiset vaikuttavat mekanismit?
Tutkimuskysymyksiin 1–3 vastataan hyödyntämällä LASERI-pitkittäistutkimusta, joka on yhdistetty Tilastokeskuksen työntekijä-työnantaja-aineistoon (FLEED/FOLK) sekä kattaviin rekisteritietoihin perhetaustasta. Tutkimuskysymyksessä 4 hyödynnetään LASERI-pitkittäistutkimuksen laajennusta (2018–20), jossa on kerätty tietoja alkuperäiseen aineistoon kuuluneiden henkilöiden vanhempien sekä heidän jälkeläistensä terveydestä ja terveyskäyttäytymisestä.
Yhdistetty aineisto kattaa laajasti tietoa objektiivisista terveyttä kuvaavista indikaattoreista eli ns. biomarkereista (esim. pituus, paino, veriarvot), geneettisistä riskitekijöistä, persoonallisuusmuuttujista, kognitiivisesta kyvykkyydestä ja terveyskäyttäytymisestä sekä rekisteritietoja työmarkkinatulemista (vuosilta 2001–2021) ja perhetaustasta.
Aineiston etuna on, että merkittävä osa muuttujista perustuu rekisteritietoihin tai objektiivisiin indikaattoreihin terveydestä. Tämä poistaa itseraportoituiduista tiedoista aiheutuvan mittavirheongelman, joka voi aiheuttaa merkittävää harhaa tuloksiin. Lisäksi aineisto mahdollistaa Mendeelinen randomisaatio (MR) nimisen estimointitekniikan (Pingault et al. 2018) hyödyntämisen. MR menetelmä perustuu geneettisten riskitekijöiden hyödyntämiseen kausaaliyhteyksien identifioinnissa. Kausaalivaikutusten tarkastelu on erityisen tärkeää politiikkanäkökulmasta, koska muussa tapauksessa havaitsemattomat tekijät voivat selittää havaitun yhteyden.
3. Tutkimusryhmä
Tutkimusryhmämme on erikoistunut terveystaloustieteen kysymysten empiiriseen tutkimukseen. Se on osa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun (JSBE) empiirisen mikrotaloustieteen ryhmää (ks. https://www.jyu.fi/jsbe/en/research/research-groups/eme). Tutkimusryhmään kuuluvat professori Jaakko Pehkonen, professori Petri Böckerman, apulaisprofessori Jutta Viinikainen sekä KTT Jaana Kari.
Tutkimusryhmämme tekee poikkitieteellistä yhteistyötä useiden eri tieteenalojen tutkijoiden kanssa, jotka edustavat psykologiaa (Professori Marko Elovainio, Helsingin yliopisto), liikuntalääketieteitä (Apulaisprofessori Katja Pahkala, Turun yliopisto), genetiikkaa (Professori Terho Lehtimäki, Tampereen yliopisto) ja lääketiedettä (Professori Olli Raitakari, Turun yliopisto).
Tutkimusryhmä on julkaissut yli 20 tieteellisesti vertaisarvioitua artikkelia tutkimusprojektin puitteissa.
4. Apuraha aineistokustannuksiin
Hanke on jatkoa Palkansaajasäätiön rahoittamalle palkansaajien työmarkkinatulemia (työllisyys, työttömyys, ansiot) analysoivalle tutkimustyölle (säätiön rahoituspäätökset vuosina 2013, 2016 ja 2019). Nyt haetulla apurahalla (8 600 euroa) katetaan hankkeen tilastoaineiston käsittelyyn liittyviä kustannuksia, ensisijaisesti Tilastokeskuksen veloitukset aineistojen yhdistämisestä ja etäkäytöstä vuosille 2023–2024.
1. Tausta
Terveydellä on olennainen vaikutus palkansaajien hyvinvointiin ja mahdollisuuteen osallistua yhteiskunnan toimintoihin (Currie 2009, Sánchez et al. 2014). Vaikka palkansaajakunnan keskimääräinen terveyden taso on parantunut merkittävästi Suomessa ja muualla maailmassa, ovat terveyserot eri sosioekonomisista taustoista tulevien yksilöiden välillä pysyviä (Persson et al. 2016).
Heikko terveys alentaa yksilön elämänlaatua ja aiheuttaa lisäksi huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia pitkällä aikavälillä muun muassa kasvaneiden sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyden tai ennenaikaisen eläköitymisen johdosta. Terveysongelmista aiheutuvat merkittävät kustannukset niin yksilölle kuin yhteiskunnalle korostavat tarvetta puuttua ja ennaltaehkäistä näitä ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Tutkimushankkeen ”Terveyskäyttäytyminen, terveys ja palkansaajien työurat” tarkoituksena on tutkia terveyden, terveyskäyttäytymisen, psykologisten tekijöiden, genetiikan, objektiivisten terveydentilaa kuvaavien indikaattoreiden sekä ympäristötekijöiden yhteyksiä työmarkkinatulemiin. Tutkimusta voidaan pitää perustutkimuksena, joka pyrkii selvittämään syitä palkansaajien sosioekonomisiin ja alueellisiin terveyseroihin.
Tutkimuksessa hyödynnetään pitkäaikaisista seurantatutkimusta, Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI), joka on yhdistetty Tilastokeskuksen rekisteritietoihin koulutus- ja työmarkkinatulemista (FLEED/FOLK) ja perhetaustasta (Väestölaskentarekisteri). Tutkimusasetelman avulla on mahdollista saada ainutlaatuista tietoa terveyden ja terveyskäyttäytymisen vaikutuksista yksilön pitkän aikavälin koulutus- ja työmarkkinatulemiin Suomessa. Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä myös laajemmin sosiaalipolitiikan ja yhteiskunnan turvaverkkojen rakentamisen näkökulmasta.
LASERI-tutkimus käynnistyi vuonna 1980, jolloin 3 596 lasta ja nuorta (iät 3, 6, 8, 12, 15 ja 18) osallistui ensimmäiseen suureen kenttätutkimukseen (Raitakari ym. 2008). Sen jälkeen on tehty useita kenttätutkimuksia, joista viimeisin vuosina 2018–20. Aineisto on ollut tutkijaryhmän käytössä vuodesta 2013. Tutkimusaineistoa käytetään Tilastokeskuksen etäkäyttöjärjestelmässä. Aineistoa on täydennetty viimeksi vuonna 2022 ja sitä tullaan laajentamaan vuonna 2023 kolme sukupolvea kattavilla tiedoilla.
2. Tutkimushankkeen tavoitteet, tutkimuskysymykset ja menetelmät
Tutkimushankkeen tavoitteena on lisätä ymmärtämystä siitä, miten ennen syntymää muodostuva terveyden alkuvaranto sekä lapsuuden ja aikuisuuden terveys ja terveyskäyttäytyminen ovat yhteydessä pitkän aikavälin koulutus- ja työmarkkinatulemiin. Lisäksi tarkastellaan, vaikuttavatko koulutus ja työurat terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen. Tarkoituksena on syventää ymmärrystä seuraavien tutkimuskysymysten osalta:
1. Terveyden alkuvaranto ja aikuisuuden sosioekonominen asema: Miten terveyden alkuvaranto (syntymäpaino, geneettinen tausta) ovat yhteydessä myöhempiin koulutus- ja työmarkkinatulemiin? Modifioiko perhetausta ja terveys tätä yhteyttä?
2. Terveys ja sosioekonominen asema aikuisuudessa: Miten lapsuuden/aikuisuuden terveys ja terveyttä kuvaavat objektiiviset indikaattorit (esim. ylipaino) ovat yhteydessä koulutus- ja työmarkkinatulemiin? Modifioiko perhetausta tätä yhteyttä?
3. Terveyskäyttäytyminen ja työmarkkinatulemat: Miten terveyskäyttäytyminen (liikunta-aktiivisuus, tupakointi, alkoholinkäyttö, ravintotottumukset) lapsuudessa ja aikuisuudessa ovat yhteydessä työmarkkinatulemiin? Vaikuttaako koulutus terveyskäyttäytymiseen?
4. Terveyserojen välittyminen sukupolvelta toiselle: Missä määrin terveyserot ja terveyskäyttäytyminen välittyvät sukupolvelta toiselta? Mitkä ovat keskeiset vaikuttavat mekanismit?
Tutkimuskysymyksiin 1–3 vastataan hyödyntämällä LASERI-pitkittäistutkimusta, joka on yhdistetty Tilastokeskuksen työntekijä-työnantaja-aineistoon (FLEED/FOLK) sekä kattaviin rekisteritietoihin perhetaustasta. Tutkimuskysymyksessä 4 hyödynnetään LASERI-pitkittäistutkimuksen laajennusta (2018–20), jossa on kerätty tietoja alkuperäiseen aineistoon kuuluneiden henkilöiden vanhempien sekä heidän jälkeläistensä terveydestä ja terveyskäyttäytymisestä.
Yhdistetty aineisto kattaa laajasti tietoa objektiivisista terveyttä kuvaavista indikaattoreista eli ns. biomarkereista (esim. pituus, paino, veriarvot), geneettisistä riskitekijöistä, persoonallisuusmuuttujista, kognitiivisesta kyvykkyydestä ja terveyskäyttäytymisestä sekä rekisteritietoja työmarkkinatulemista (vuosilta 2001–2021) ja perhetaustasta.
Aineiston etuna on, että merkittävä osa muuttujista perustuu rekisteritietoihin tai objektiivisiin indikaattoreihin terveydestä. Tämä poistaa itseraportoituiduista tiedoista aiheutuvan mittavirheongelman, joka voi aiheuttaa merkittävää harhaa tuloksiin. Lisäksi aineisto mahdollistaa Mendeelinen randomisaatio (MR) nimisen estimointitekniikan (Pingault et al. 2018) hyödyntämisen. MR menetelmä perustuu geneettisten riskitekijöiden hyödyntämiseen kausaaliyhteyksien identifioinnissa. Kausaalivaikutusten tarkastelu on erityisen tärkeää politiikkanäkökulmasta, koska muussa tapauksessa havaitsemattomat tekijät voivat selittää havaitun yhteyden.
3. Tutkimusryhmä
Tutkimusryhmämme on erikoistunut terveystaloustieteen kysymysten empiiriseen tutkimukseen. Se on osa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun (JSBE) empiirisen mikrotaloustieteen ryhmää (ks. https://www.jyu.fi/jsbe/en/research/research-groups/eme). Tutkimusryhmään kuuluvat professori Jaakko Pehkonen, professori Petri Böckerman, apulaisprofessori Jutta Viinikainen sekä KTT Jaana Kari.
Tutkimusryhmämme tekee poikkitieteellistä yhteistyötä useiden eri tieteenalojen tutkijoiden kanssa, jotka edustavat psykologiaa (Professori Marko Elovainio, Helsingin yliopisto), liikuntalääketieteitä (Apulaisprofessori Katja Pahkala, Turun yliopisto), genetiikkaa (Professori Terho Lehtimäki, Tampereen yliopisto) ja lääketiedettä (Professori Olli Raitakari, Turun yliopisto).
Tutkimusryhmä on julkaissut yli 20 tieteellisesti vertaisarvioitua artikkelia tutkimusprojektin puitteissa.
4. Apuraha aineistokustannuksiin
Hanke on jatkoa Palkansaajasäätiön rahoittamalle palkansaajien työmarkkinatulemia (työllisyys, työttömyys, ansiot) analysoivalle tutkimustyölle (säätiön rahoituspäätökset vuosina 2013, 2016 ja 2019). Nyt haetulla apurahalla (8 600 euroa) katetaan hankkeen tilastoaineiston käsittelyyn liittyviä kustannuksia, ensisijaisesti Tilastokeskuksen veloitukset aineistojen yhdistämisestä ja etäkäytöstä vuosille 2023–2024.
Vastuullinen johtaja
Päävastuullinen yksikkö
Seurantakohteet
Profiloitumisalue: Hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö (Jyväskylän yliopisto JYU) JYU.Well
