Longitudinal changes in individual physical activity profile and health in older adults
Main funder
Funder's project number: 202300203
Funds granted by main funder (€)
- 30 000,00
Funding program
Project timetable
Project start date: 01/10/2023
Project end date: 31/07/2024
Summary
Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille opastaa valitsemaan liikkumisen intensiteetin yksilöllisesti suhteessa
omaan kuntotasoon. Puettavat aktiivisuusmittarit, jotka perustuvat kiihtyvyysanturiteknologiaan, mittaavat
kuitenkin liikkumista absoluuttisen intensiteetin perusteella. Siten nykyinen käsityksemme iäkkään väestön
fyysisestä aktiivisuudesta ja sen vaikutuksista terveyteen perustuvat virheellisiin malleihin, jotka eivät huomioi
yksilöllistä fyysistä kykyä liikkua. Hidaskin liikkuminen esimerkiksi kävellen on suhteellisesti raskaampaa
iäkkäille kuin nuorille, mikä tarkoittaa, että iäkäs joutuu ponnistelemaan enemmän saavuttaakseen saman
absoluuttisen intensiteetin ja volyymin kuin nuorempi hyväkuntoinen ihminen. Fyysisen suorituskyvyn lasku
vaikuttaa itse valittuun kävelynopeuteen, joka alkaa laskea kiihtyvällä vauhdilla noin 80 vuoden iässä.
Tutkimusryhmämme on kehittänyt menetelmän iäkkäiden fyysisen aktiivisuuden arviointiin, joka perustuu
mittaripohjaiseen arkiliikkumisen seurantaan ja itse valittuun tavanomaiseen kävelynopeuteen. Menetelmä
mahdollistaa fyysisen aktiivisuuden määrittämisen suhteessa yksilölliseen liikkumiskykyyn yhdistämällä
kahden yhtäaikaisen puettavan mittarin, syke- ja kiihtyvyysmittarin tiedot kävelykyvyn mittaukseen
laboratoriossa. Tutkimusaineisto koostuu väestöotannalla valittujen 75-, 80- ja 85-vuotiaiden
aktiivisuusmittauksista ja laboratoriomittauksista, jotka on toistettu neljän vuoden välein. Tutkittavien terveyttä
seurataan vuoteen 2025 saakka. Tutkimuksessa pystytään ensi kertaa määrittämään mittaripohjaisen fyysisen
aktiivisuuden ja jäljellä olevan eliniän välinen syy-seuraussuhde. Tutkimus tarjoaa tietoa ja menetelmän
kehittää yksilöllisiä liikkumisen suosituksia ja interventioita iäkkäälle väestölle.
omaan kuntotasoon. Puettavat aktiivisuusmittarit, jotka perustuvat kiihtyvyysanturiteknologiaan, mittaavat
kuitenkin liikkumista absoluuttisen intensiteetin perusteella. Siten nykyinen käsityksemme iäkkään väestön
fyysisestä aktiivisuudesta ja sen vaikutuksista terveyteen perustuvat virheellisiin malleihin, jotka eivät huomioi
yksilöllistä fyysistä kykyä liikkua. Hidaskin liikkuminen esimerkiksi kävellen on suhteellisesti raskaampaa
iäkkäille kuin nuorille, mikä tarkoittaa, että iäkäs joutuu ponnistelemaan enemmän saavuttaakseen saman
absoluuttisen intensiteetin ja volyymin kuin nuorempi hyväkuntoinen ihminen. Fyysisen suorituskyvyn lasku
vaikuttaa itse valittuun kävelynopeuteen, joka alkaa laskea kiihtyvällä vauhdilla noin 80 vuoden iässä.
Tutkimusryhmämme on kehittänyt menetelmän iäkkäiden fyysisen aktiivisuuden arviointiin, joka perustuu
mittaripohjaiseen arkiliikkumisen seurantaan ja itse valittuun tavanomaiseen kävelynopeuteen. Menetelmä
mahdollistaa fyysisen aktiivisuuden määrittämisen suhteessa yksilölliseen liikkumiskykyyn yhdistämällä
kahden yhtäaikaisen puettavan mittarin, syke- ja kiihtyvyysmittarin tiedot kävelykyvyn mittaukseen
laboratoriossa. Tutkimusaineisto koostuu väestöotannalla valittujen 75-, 80- ja 85-vuotiaiden
aktiivisuusmittauksista ja laboratoriomittauksista, jotka on toistettu neljän vuoden välein. Tutkittavien terveyttä
seurataan vuoteen 2025 saakka. Tutkimuksessa pystytään ensi kertaa määrittämään mittaripohjaisen fyysisen
aktiivisuuden ja jäljellä olevan eliniän välinen syy-seuraussuhde. Tutkimus tarjoaa tietoa ja menetelmän
kehittää yksilöllisiä liikkumisen suosituksia ja interventioita iäkkäälle väestölle.
