Heart rate-based methods in predicting fatigue and functional overreaching in endurance training (HrForOr)
Main funder
Funds granted by main funder (€)
- 25 000,00
Funding program
Project timetable
Project start date: 01/03/2023
Project end date: 31/12/2024
Summary
Vaikka tutkimukset osaltaan puoltavat sykemittausten hyödyntämistä harjoittelun ja palautumisen seurannassa, tutkimusnäyttö on hieman ristiriitaista liittyen niiden käyttökelpoisuuteen liiallisen kuormituksen (functional overreaching) tunnistamisessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sykepohjaisten menetelmien käyttökelpoisuutta liiallisen harjoituskuormituksen tunnistamisessa ja ennaltaehkäisemisessä. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään eri aikaan suoritettujen sykemittausten muutosten yhdenmukaisuutta sekä yhteyttä muihin palautumisen kannalta oleellisiin näkökulmiin intensiivisellä harjoitusjaksolla.
Tutkimusongelmat ovat:
1. Voidaanko harjoitusten aikaisilla tai lepotilassa suoritetuilla sykemittauksilla ennustaa liiallista kuormitusta (functional overreaching) ja muutoksia suorituskyvyssä?
2. Ovatko aamulla ja yöllä mitatun leposykkeen tai -sykevälivaihtelun muutokset yksilölliseltä perustasolta kuormitusjaksolle yhdenmukaisia?
3. Ovatko sykepohjaisten menetelmien muutokset yksilölliseltä perustasolta kuormitusjaksolle samansuuntaisia kuin koetussa palautumistilassa tai hermolihasjärjestelmän toiminnassa havaitut muutokset vastaavalla jaksolla?
4. Kyetäänkö eri näkökulmia (koettu palautuminen, sykemittaukset, hermolihasjärjestelmä) yhdistämällä luomaan malleja, jotka ennustavat liiallista kuormitusta yksittäistä muuttujaa tarkemmin?
5. Onko akuutisti väsyneiden yksilöiden kehitys lähtötilanteesta viimeiseen mittapisteeseen suurempaa kuin hetkellisesti ylikuormittuneiden yksilöiden?
Tutkimuksiin rekrytoidaan kestävyysharjoittelutaustan omaavia terveitä 20-45-vuotiaita miehiä ja naisia (yhteensä 40 kpl). Tutkimus sisältää kolmen viikon valmistavan jakson, kahden viikon kuormitusjakson sekä viikon palautusjakson. Tutkimuksen aikana palautumistilan arvioinnissa käytetään harjoituksen aikaisia ja lepotilan sykemittauksia, hermolihasjärjestelmän suorituskykytestejä (kevennyshyppy, jalkaprässi) sekä koetun palautumistilan arvioita. Kestävyyssuoritusta tutkimuksissa mitataan 3000 metrin juoksutestillä sekä suoralla maksimaalisen hapenottokyvyn testillä. Tutkimukselle anotaan Jyväskylän yliopiston eettisen toimikunnan puoltava lausunto ennen mittausten ja aineistonkeruun aloittamista.
Tutkimusryhmään kuuluvat vastuullisen tutkijan lisäksi professori Heikki Kyröläinen, LitT Ari Nummela sekä dosentti, ylilääkäri Arja Uusitalo. Tutkimusprojektin aineisto on tavoitteena kerätä vuoden 2023 aikana. Tutkimuksen tullaan anomaan apurahoja eri säätiöiltä. Lisäksi rahoitusta pyritään hankkimaan yritysyhteistyön kautta.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa erilaisten sykemittausten hyödyntämisestä ylikuormitustilan ennaltaehkäisemisessä. Lisäksi tutkimus syventää tietoutta sykemuuttujien välisistä yhteyksistä, palautumisen eri näkökulmista ja mittausdatan mahdollisista käytännön hyödyntämistavoista.
Tutkimusongelmat ovat:
1. Voidaanko harjoitusten aikaisilla tai lepotilassa suoritetuilla sykemittauksilla ennustaa liiallista kuormitusta (functional overreaching) ja muutoksia suorituskyvyssä?
2. Ovatko aamulla ja yöllä mitatun leposykkeen tai -sykevälivaihtelun muutokset yksilölliseltä perustasolta kuormitusjaksolle yhdenmukaisia?
3. Ovatko sykepohjaisten menetelmien muutokset yksilölliseltä perustasolta kuormitusjaksolle samansuuntaisia kuin koetussa palautumistilassa tai hermolihasjärjestelmän toiminnassa havaitut muutokset vastaavalla jaksolla?
4. Kyetäänkö eri näkökulmia (koettu palautuminen, sykemittaukset, hermolihasjärjestelmä) yhdistämällä luomaan malleja, jotka ennustavat liiallista kuormitusta yksittäistä muuttujaa tarkemmin?
5. Onko akuutisti väsyneiden yksilöiden kehitys lähtötilanteesta viimeiseen mittapisteeseen suurempaa kuin hetkellisesti ylikuormittuneiden yksilöiden?
Tutkimuksiin rekrytoidaan kestävyysharjoittelutaustan omaavia terveitä 20-45-vuotiaita miehiä ja naisia (yhteensä 40 kpl). Tutkimus sisältää kolmen viikon valmistavan jakson, kahden viikon kuormitusjakson sekä viikon palautusjakson. Tutkimuksen aikana palautumistilan arvioinnissa käytetään harjoituksen aikaisia ja lepotilan sykemittauksia, hermolihasjärjestelmän suorituskykytestejä (kevennyshyppy, jalkaprässi) sekä koetun palautumistilan arvioita. Kestävyyssuoritusta tutkimuksissa mitataan 3000 metrin juoksutestillä sekä suoralla maksimaalisen hapenottokyvyn testillä. Tutkimukselle anotaan Jyväskylän yliopiston eettisen toimikunnan puoltava lausunto ennen mittausten ja aineistonkeruun aloittamista.
Tutkimusryhmään kuuluvat vastuullisen tutkijan lisäksi professori Heikki Kyröläinen, LitT Ari Nummela sekä dosentti, ylilääkäri Arja Uusitalo. Tutkimusprojektin aineisto on tavoitteena kerätä vuoden 2023 aikana. Tutkimuksen tullaan anomaan apurahoja eri säätiöiltä. Lisäksi rahoitusta pyritään hankkimaan yritysyhteistyön kautta.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa erilaisten sykemittausten hyödyntämisestä ylikuormitustilan ennaltaehkäisemisessä. Lisäksi tutkimus syventää tietoutta sykemuuttujien välisistä yhteyksistä, palautumisen eri näkökulmista ja mittausdatan mahdollisista käytännön hyödyntämistavoista.
