Intelligence Estimates of the British Joint Intelligence Committee on Cold War Finland, 1948–1956
Päärahoittaja
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 26 000,00
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.01.2023
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.12.2023
Tiivistelmä
Kylmän sodan alkuvuodet ovat yksi Suomen historian tutkituimpia ajanjaksoja. On kuitenkin yksi tutkimusalue, joka on jäänyt aiemmin vähälle huomiolle: kylmän sodan salainen tiedustelu. Aiheesta tiedetään jopa hämmästyttävän vähän siihen nähden, että Suomea pidetään yleisesti yhtenä idän ja lännen kylmän sodan aikana harjoittaman tiedustelun kuumimmista pisteistä. Etenkin Ison-Britannian salaisesta tiedustelusta Suomessa tiedetään vähän. Kansainvälisesti brittiläistä tiedustelua on kyllä tutkittu paljon, mutta Suomeen keskittyvää tutkimusta kylmän sodan ajalta juuri ole. Väitöskirjani tavoitteena on täydentää historiantutkimuksessa olevaa aukkoa ottamalla tarkasteluun Britannian tiedustelun arviot Suomesta. Selvitän, kuinka Britannian korkeimmassa tiedusteluorganisaatiossa Joint Intelligence Committeessa (JIC) arvioitiin Suomea kylmän sodan alkuvaiheen vuosina 1948–1956.
Britannian korkeimpana tiedusteluelimenä JIC on vastannut lopullisten tiedusteluraporttien sekä strategisten arvioiden tuottamisesta poliittista päätöksentekoa varten. JIC:n toimenkuvan mukaisesti tarkastelen Suomea brittiläisen tiedustelun strategisessa viitekehyksessä. Tutkimustehtävänä on selvittää: 1) Kuinka Britannian korkeimmassa tiedustelussa arvioitiin Suomen turvallisuuspoliittista asemaa? 2) Miten britit näkivät Suomen osana laajempaa geopoliittista ja strategista viitekehystään?
Koska suurin osa Britannian tiedusteluorganisaatioiden arkistoaineistoista on edelleen salauksen alaista, on tiedustelun historian tutkimuksessa tukeuduttava menetelmään, jossa suljettujen arkistojen sijasta tutkitaan valtionhallinnon avoimia arkistoja moniarkistollisella menetelmällä. Aineistona käytän Britannian kansallisarkiston Lontoossa sijaitsevia arkistoja niiden ministeriöiden osalta, joille JIC toimitti tiedusteluraportteja. Täydentävänä aineistona käytän julkisesti saatavilla olevia Britannian ja Yhdysvaltain ulkoministeriöiden diplomaattikirjeenvaihtoa sekä Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun sähköistä arkistoa. Perehdyn myös Suomen Kansallisarkistossa säilytettäviin Valtiollisen poliisin ja Suojelupoliisin julkisiin arkistoihin. Jossain määrin tukeudun sekundaarilähteisiin kuten muistelmiin ja medialähteisiin. Analyysimenetelmänä käytän ankkuroitu teoria (grounded theory) -nimellä tunnettua aineistolähtöistä laadullisen sisällönanalyysin menetelmää. Menetelmän rinnalla sovellan myös lähilukua ja historiantutkimukselle tyypillistä lähdekriittistä ja kontekstualisoivaa tutkimusasennetta.
Perinteisesti tiedustelun tutkimuksessa on keskitytty vakoiluun. Väitöstyöni nostaa analyysin tiedustelun korkeimmalle tasolle, jolloin tutkimus kohdistuu tiedustelun vaikutukseen suhteessa poliittiseen päätöksentekoon. Tutkimus paljastaa, millaisen tiedon varassa ulkopoliittiset päättäjät toimivat, ja miten Suomen asema nähtiin politiikan taustalla vaikuttavissa kulisseissa. Väitöskirja tarjoaa tärkeää uutta tietoa vähän tutkitusta historian osa-alueesta ja syventää merkittävästi historiallista ymmärrystä Suomen turvallisuuspoliittisen aseman sekä Suomen ja länsivaltojen suhteiden kehityksestä. Tämän suhteen ymmärtäminen on nyt entistä tärkeämpää Suomen liittyessä Natoon. Britanniasta on tulossa yksi Suomen tärkeimmistä liittolaisista ja siksi on tärkeää ymmärtää, kuinka Britanniassa on arvioitu Suomen geopoliittista asemaa pitkällä aikavälillä.
Britannian korkeimpana tiedusteluelimenä JIC on vastannut lopullisten tiedusteluraporttien sekä strategisten arvioiden tuottamisesta poliittista päätöksentekoa varten. JIC:n toimenkuvan mukaisesti tarkastelen Suomea brittiläisen tiedustelun strategisessa viitekehyksessä. Tutkimustehtävänä on selvittää: 1) Kuinka Britannian korkeimmassa tiedustelussa arvioitiin Suomen turvallisuuspoliittista asemaa? 2) Miten britit näkivät Suomen osana laajempaa geopoliittista ja strategista viitekehystään?
Koska suurin osa Britannian tiedusteluorganisaatioiden arkistoaineistoista on edelleen salauksen alaista, on tiedustelun historian tutkimuksessa tukeuduttava menetelmään, jossa suljettujen arkistojen sijasta tutkitaan valtionhallinnon avoimia arkistoja moniarkistollisella menetelmällä. Aineistona käytän Britannian kansallisarkiston Lontoossa sijaitsevia arkistoja niiden ministeriöiden osalta, joille JIC toimitti tiedusteluraportteja. Täydentävänä aineistona käytän julkisesti saatavilla olevia Britannian ja Yhdysvaltain ulkoministeriöiden diplomaattikirjeenvaihtoa sekä Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun sähköistä arkistoa. Perehdyn myös Suomen Kansallisarkistossa säilytettäviin Valtiollisen poliisin ja Suojelupoliisin julkisiin arkistoihin. Jossain määrin tukeudun sekundaarilähteisiin kuten muistelmiin ja medialähteisiin. Analyysimenetelmänä käytän ankkuroitu teoria (grounded theory) -nimellä tunnettua aineistolähtöistä laadullisen sisällönanalyysin menetelmää. Menetelmän rinnalla sovellan myös lähilukua ja historiantutkimukselle tyypillistä lähdekriittistä ja kontekstualisoivaa tutkimusasennetta.
Perinteisesti tiedustelun tutkimuksessa on keskitytty vakoiluun. Väitöstyöni nostaa analyysin tiedustelun korkeimmalle tasolle, jolloin tutkimus kohdistuu tiedustelun vaikutukseen suhteessa poliittiseen päätöksentekoon. Tutkimus paljastaa, millaisen tiedon varassa ulkopoliittiset päättäjät toimivat, ja miten Suomen asema nähtiin politiikan taustalla vaikuttavissa kulisseissa. Väitöskirja tarjoaa tärkeää uutta tietoa vähän tutkitusta historian osa-alueesta ja syventää merkittävästi historiallista ymmärrystä Suomen turvallisuuspoliittisen aseman sekä Suomen ja länsivaltojen suhteiden kehityksestä. Tämän suhteen ymmärtäminen on nyt entistä tärkeämpää Suomen liittyessä Natoon. Britanniasta on tulossa yksi Suomen tärkeimmistä liittolaisista ja siksi on tärkeää ymmärtää, kuinka Britanniassa on arvioitu Suomen geopoliittista asemaa pitkällä aikavälillä.
Vastuullinen johtaja
Muut hankkeeseen liittyvät henkilöt (JYU)
Yhteyshenkilö (kyllä/ei): Kyllä |
