Game Writing and its Forms in Finnish Game Companies
Main funder
Funds granted by main funder (€)
- 34 000,00
Project timetable
Project start date: 01/07/2023
Project end date: 30/06/2024
Summary
Väitöskirjassani tutkin pelikäsikirjoittamista. Tutkimuskentällä ei ole kokonaisvaltaista kuvaa pelikäsikirjoittamisesta, ja aiheesta onkin tehty enemmän oppaita kuin tutkimusta. Haastattelen peliyrityksissä työskennelleitä asiantuntijoita heidän kokemustaustastaan käsin. Selvittämällä pelikäsikirjoittamisen käytänteitä asiantuntijoiden näkökulmasta saamme arvokasta tietoa, jota voimme hyödyntää pelikoulutuksen kehittämisessä.
Tällä hetkellä pelikäsikirjoittaminen on jäänyt pelikoulutuksessa vähemmälle huomiolle, ja tarvetta sen pedagogiikan kehittämiselle olisi (ks. esim. Persson & Rouse 2020). Pedagogisesta näkökulmasta onkin tärkeää selvittää pelikäsikirjoittamisen muotoja yritysmaailmassa, jotta koulutukseen voidaan lisätä pelikäsikirjoittamista käytännönläheisestä näkökulmasta, tulevaisuuden työtarpeisiin vastaten.
Tavoitteena on selvittää suomalaisten peliyritysten pelikäsikirjoittamisen käytäntöjä asiantuntijahaastatteluin.
Keskeisimpiä tutkimuskysymyksiäni ovat:
- Miten peliyritykset ja pelikäsikirjoittajat ymmärtävät pelikäsikirjoittamisen, mitä se heille merkitsee?
- Mitä keskeisiä työvaiheita pelikäsikirjoittamiseen liittyy?
- Minkälaisia muotoja pelikäsikirjoittamisen formaatti ottaa?
- Käsitteellistävätkö asiantuntijat pelikäsikirjoittamiseen liittyviä osa-alueita? Jos, niin millä tavalla?
Näillä tutkimuskysymyksillä saan otetta tutkimustehtävään, joka on spesifisti pelikäsikirjoittamiseen liittyvän käytännön kartoittaminen ja teorian kehittäminen.
Haastattelujen lisäksi käytän aineistona pelikäsikirjoittamiseen liittyviä oppaita. Muodostan yleiskatsauksen keskeisiin aihepiireihin ja osa-alueisiin, joita oppaat käsittelevät, ja hyödynnän niitä tutkimushaastatteluissa. Näin kartoitan myös sitä, vastaavatko pelikäsikirjoittamisen oppaat yritysmaailman käytäntöjä.
Mikään tietty peligenre ei rajoita tutkimusta, mutta koska yleisellä tasolla käsitettynä käsikirjoittaminen liitetään tarinallisiin aspekteihin, korostuu aineistossakin varmasti sellaiset peligenret, joissa narratiivilla on keskeinen rooli. Tällainen genre on esimerkiksi seikkailupeli.
Pelikäsikirjoittamisella ei ole vakiintunutta formaattia eikä täten myöskään oppaista ja pelitutkimuksesta löydy kokonaisvaltaista kuvaa pelikäsikirjoittamisen tavoista. Haastattelemalla suomalaisissa peliyrityksissä työskennelleitä asiantuntijoita kartoitan kuvaa siitä, miten he käsittävät pelikäsikirjoittamisen, minkälaisia muotoja pelikäsikirjoittaminen peliyrityksissä ottaa ja millainen rooli sillä on pelituotannon kokonaisuudessa.
Aiempaa tutkimusta aiheesta on tehnyt erityisesti Seth Hudson (2022), joka tutkimuksessaan on haastatellut myös pelikäsikirjoittajia. Hän pyrkii tutkimuksessaan kehittämään nimenomaan pelikäsikirjoittamisen pedagogiaa, ja onkin pohtinut käytäntöön liittyviä kysymyksiä ja opetusta. Tämä tutkimus antaa arvokkaan vertailukohdan omalle tutkimukselleni, ja voin etsiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia oman tutkimukseni ja aiemman tutkimuksen välillä. Mielenkiintoiseksi kysymykseksi nouseekin, eroaako suomalaiset pelikäsikirjoittamisen käytännöt huomattavalla tavalla kansainvälisistä tavoista.
Käytän pelikäsikirjoittamisesta löytyvää teoriaa tutkimuksessani teorian vahvistamiseen. Koska kovin laajaa tutkimustaustaa aiheesta ei löydy, tutkimusaloista esimerkiksi elokuvatutkimus, narratologia, multimodaalisuus, semiotiikka ja kybertekstiteoria toimivat arvokkaina vertailukohtina tutkimukseeni. Lisäksi pelitutkimuksen kentältä löytyvät tutkimukset yleisemmin pelinarratiiveihin, pelituotantoon ja pelisuunnitteluun liittyen asettavat tutkimukseni pelikäsikirjoittamisesta laajempaan kontekstiin.
Asiantuntijahaastatteluissa teemahaastattelut toimivat aineistonkeruumenetelmänä. Hahmottelen haastatteluteemat hyödyntäen oppaista nousevia aiheita. Mitä enemmän haastattelutilanne jäljittelee normaalia keskustelutilannetta, sitä enemmän haastateltavilta voi saada tietoa laajemminkin esimerkiksi muista työskentelytavoista pelikehityksessä, jotka loppupeleissä voivat kytkeytyä itse aiheeseen (esim. eri roolien välinen yhteistyö ja sen merkitys pelikäsikirjoittamisessa).
Haastattelen 6–20 asiantuntijaa peliyrityksistä, jotka kokevat harjoittaneen pelikäsikirjoittamista työssään. Tutkimushaastattelu kestää 1–2 tuntia, ja tarkoituksena on saada haastatteluaineisto per henkilö kerralla valmiiksi. Jätän mahdollisuuden kuitenkin jatkohaastatteluille, jos haastateltava antaa luvan uuteen yhteydenottoon.
Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytän teemoittelua. Hahmottelen haastatteluaineistosta aiheesta nousevia keskeisiä teemoja. Teemojen muodostamisen jälkeen tarkastelen niitä yksityiskohtaisemmin: mitä teemat kertovat pelikäsikirjoittamisesta, mitkä teemoista toistuvat haastatteluissa eniten ja miksi. Tämä auttaa pelikäsikirjoittamisen kokonaiskuvan hahmottamisessa sekä siihen liittyvän teorian kehittämisessä. Kirjallisuusaineiston kohdalla analyysi tapahtuu teemoittelun tapaan, kuten haastatteluaineistonkin kohdalla. Lopuksi vertaan haastatteluaineistosta nousevaa käytäntöä pelikäsikirjoittamisen oppaisiin ja muodostan kokonaiskuvan niiden eroista ja yhtäläisyyksistä.
Tällä hetkellä pelikäsikirjoittaminen on jäänyt pelikoulutuksessa vähemmälle huomiolle, ja tarvetta sen pedagogiikan kehittämiselle olisi (ks. esim. Persson & Rouse 2020). Pedagogisesta näkökulmasta onkin tärkeää selvittää pelikäsikirjoittamisen muotoja yritysmaailmassa, jotta koulutukseen voidaan lisätä pelikäsikirjoittamista käytännönläheisestä näkökulmasta, tulevaisuuden työtarpeisiin vastaten.
Tavoitteena on selvittää suomalaisten peliyritysten pelikäsikirjoittamisen käytäntöjä asiantuntijahaastatteluin.
Keskeisimpiä tutkimuskysymyksiäni ovat:
- Miten peliyritykset ja pelikäsikirjoittajat ymmärtävät pelikäsikirjoittamisen, mitä se heille merkitsee?
- Mitä keskeisiä työvaiheita pelikäsikirjoittamiseen liittyy?
- Minkälaisia muotoja pelikäsikirjoittamisen formaatti ottaa?
- Käsitteellistävätkö asiantuntijat pelikäsikirjoittamiseen liittyviä osa-alueita? Jos, niin millä tavalla?
Näillä tutkimuskysymyksillä saan otetta tutkimustehtävään, joka on spesifisti pelikäsikirjoittamiseen liittyvän käytännön kartoittaminen ja teorian kehittäminen.
Haastattelujen lisäksi käytän aineistona pelikäsikirjoittamiseen liittyviä oppaita. Muodostan yleiskatsauksen keskeisiin aihepiireihin ja osa-alueisiin, joita oppaat käsittelevät, ja hyödynnän niitä tutkimushaastatteluissa. Näin kartoitan myös sitä, vastaavatko pelikäsikirjoittamisen oppaat yritysmaailman käytäntöjä.
Mikään tietty peligenre ei rajoita tutkimusta, mutta koska yleisellä tasolla käsitettynä käsikirjoittaminen liitetään tarinallisiin aspekteihin, korostuu aineistossakin varmasti sellaiset peligenret, joissa narratiivilla on keskeinen rooli. Tällainen genre on esimerkiksi seikkailupeli.
Pelikäsikirjoittamisella ei ole vakiintunutta formaattia eikä täten myöskään oppaista ja pelitutkimuksesta löydy kokonaisvaltaista kuvaa pelikäsikirjoittamisen tavoista. Haastattelemalla suomalaisissa peliyrityksissä työskennelleitä asiantuntijoita kartoitan kuvaa siitä, miten he käsittävät pelikäsikirjoittamisen, minkälaisia muotoja pelikäsikirjoittaminen peliyrityksissä ottaa ja millainen rooli sillä on pelituotannon kokonaisuudessa.
Aiempaa tutkimusta aiheesta on tehnyt erityisesti Seth Hudson (2022), joka tutkimuksessaan on haastatellut myös pelikäsikirjoittajia. Hän pyrkii tutkimuksessaan kehittämään nimenomaan pelikäsikirjoittamisen pedagogiaa, ja onkin pohtinut käytäntöön liittyviä kysymyksiä ja opetusta. Tämä tutkimus antaa arvokkaan vertailukohdan omalle tutkimukselleni, ja voin etsiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia oman tutkimukseni ja aiemman tutkimuksen välillä. Mielenkiintoiseksi kysymykseksi nouseekin, eroaako suomalaiset pelikäsikirjoittamisen käytännöt huomattavalla tavalla kansainvälisistä tavoista.
Käytän pelikäsikirjoittamisesta löytyvää teoriaa tutkimuksessani teorian vahvistamiseen. Koska kovin laajaa tutkimustaustaa aiheesta ei löydy, tutkimusaloista esimerkiksi elokuvatutkimus, narratologia, multimodaalisuus, semiotiikka ja kybertekstiteoria toimivat arvokkaina vertailukohtina tutkimukseeni. Lisäksi pelitutkimuksen kentältä löytyvät tutkimukset yleisemmin pelinarratiiveihin, pelituotantoon ja pelisuunnitteluun liittyen asettavat tutkimukseni pelikäsikirjoittamisesta laajempaan kontekstiin.
Asiantuntijahaastatteluissa teemahaastattelut toimivat aineistonkeruumenetelmänä. Hahmottelen haastatteluteemat hyödyntäen oppaista nousevia aiheita. Mitä enemmän haastattelutilanne jäljittelee normaalia keskustelutilannetta, sitä enemmän haastateltavilta voi saada tietoa laajemminkin esimerkiksi muista työskentelytavoista pelikehityksessä, jotka loppupeleissä voivat kytkeytyä itse aiheeseen (esim. eri roolien välinen yhteistyö ja sen merkitys pelikäsikirjoittamisessa).
Haastattelen 6–20 asiantuntijaa peliyrityksistä, jotka kokevat harjoittaneen pelikäsikirjoittamista työssään. Tutkimushaastattelu kestää 1–2 tuntia, ja tarkoituksena on saada haastatteluaineisto per henkilö kerralla valmiiksi. Jätän mahdollisuuden kuitenkin jatkohaastatteluille, jos haastateltava antaa luvan uuteen yhteydenottoon.
Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytän teemoittelua. Hahmottelen haastatteluaineistosta aiheesta nousevia keskeisiä teemoja. Teemojen muodostamisen jälkeen tarkastelen niitä yksityiskohtaisemmin: mitä teemat kertovat pelikäsikirjoittamisesta, mitkä teemoista toistuvat haastatteluissa eniten ja miksi. Tämä auttaa pelikäsikirjoittamisen kokonaiskuvan hahmottamisessa sekä siihen liittyvän teorian kehittämisessä. Kirjallisuusaineiston kohdalla analyysi tapahtuu teemoittelun tapaan, kuten haastatteluaineistonkin kohdalla. Lopuksi vertaan haastatteluaineistosta nousevaa käytäntöä pelikäsikirjoittamisen oppaisiin ja muodostan kokonaiskuvan niiden eroista ja yhtäläisyyksistä.