Pitkittäistutkimus yksilöllisistä eroista varhaisessa vieraan kielen opetuksessa:
oppilaiden, opettajien ja vanhempien näkökulmat


Main funder


Funds granted by main funder (€)

  • 200 000,00


Project timetable

Project start date01/09/2024

Project end date31/08/2027


Summary

Tässä pitkittäistutkimuksessa tutkitaan yksilöllisiä eroja varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa, joka on
vielä pitkälti tutkimaton alue. Hankkeessa tutkitaan 25 oppilaan (5, joilla on oppimisvaikeuksia, 5, joilla
ADHD-oireita, 5 kielivähemmistöoppilasta, 5 hyvin englantia osaavaa ja 5 oppilasta, joilla ei ole erityistä
profiilia), heidän opettajiensa ja vanhempiensa näkemyksiä varhaisesta vieraiden kielten oppimisesta
Suomessa kolmen vuoden ajan. Oppilaat ovat tutkimuksen alussa 1. luokalla. Hankkeen tavoitteena on saada
tietoa oppilaiden yksilöllisistä ominaisuuksista, jotta voidaan paremmin ymmärtää yksittäisten oppilaiden
oppimispolkuja ja tarjota johtopäätöksiä opetuskäytäntöjen kehittämiseksi. Hanke edistää tasa-arvoa,
yhdenvertaisuutta ja osallisuutta (kielten)opetuksessa, sillä sen tavoitteena on löytää keinoja, joilla voidaan
tukea kaikkien oppijatyyppien oppimista ja varmistaa kaikille oppijoille yhtäläiset lähtökohdat.

Hankkeessa hyödynnetään teoreettisena viitekehyksenä toisiaan täydentäviä käsitteitä, joita ovat kieliminä
(Mercer, 2011), kieliasenteet (Garrett, 2010), motivaatio (Dörnyei & Ushioda, 2021), translanguaging (Vogel &
García, 2017) ja eriyttäminen (Tomlinson, 2022; Roiha & Polso, 2021). Aineistonkeruumenetelminä käytetään
1) oppilaiden piirtämiä visualisointeja, 2) oppilaiden kielitaidon arviointeja, 3) oppilaiden, heidän opettajiensa
ja vanhempiensa puolistrukturoituja haastatteluja ja 4) luokkahuonehavaintoja.

Tutkimuskysymykset ovat:

1. Miten oppilaiden affektiiviset tekijät (kieliminä, motivaatio ja asenteet) ilmenevät ja kehittyvät 1. luokalta 3.
luokalle visualisointien ja haastatteluiden perusteella? Mitkä havaitut sisäiset ja ulkoiset tekijät vaikuttavat
tähän kehitykseen?

2. Millainen on oppilaiden kielitaito 1. luokalla ja miten se kehittyy 1. luokalta 3. luokalle kielitaidon arvioinneilla
mitattuna?

3. Mitkä ovat opettajien asenteet inklusiivista kielikasvatusta kohtaan? Miten opettajat tukevat oppilaiden
oppimista hyödyntämällä eriyttämistä ja limittäiskieleily-pedagogiikkaa haastattelujen ja
luokkahuonehavaintojen perusteella? Miten tuki tai sen puute liittyy oppilaiden kielitaitoon ja affektiivisiin
tekijöihin kielitaidon arvioinnin ja oppilaiden haastattelujen perusteella?

4. Mitkä ovat vanhempien asenteet varhaista kieltenopetusta kohtaan ja miten he tukevat lapsensa
kielenoppimista haastattelujen perusteella? Miten asenteet ja tuki suhteutuu oppilaiden kielitaitoon ja
afffektiivisiin tekijöihin kielitaidon arvioinnin ja oppilaiden haastattelujen perusteella.

Hankkeen odotettu tieteellinen läpimurto perustuu mahdollisuuteen tarkastella uudelleen kielenoppimista
erilaisten oppilaiden näkökulmasta, ja syventää tietämystämme yksilöllisistä (kielen)oppimisprosesseista.
Näin ollen hankkeella on potentiaalia sekä teorian rakentamiseen että varhaisen kielenopettamisen
didaktiikkaan.


Principal Investigator


Primary responsible unit


Follow-up groups


Last updated on 2024-24-06 at 10:05