Levittäytymisen merkitys sieniyhteisöjen muodostumisessa kenttäkokeellisin keinoin
Main funder
Funds granted by main funder (€)
- 170 300,00
Project timetable
Project start date: 01/01/2025
Project end date: 31/12/2028
Summary
Tieto ympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutuksesta lajeihin on välttämättömän tärkeää, jotta haitallisia
vaikutuksia lajeihin ja ekosysteemien toimintaan pystytään ehkäisemään. Merkittävimmät mallintamisen esteet
ovat kokonaisnäkemyksen puuttuminen lajiyhteisöjä muokkaavien prosessien, eli ympäristön, biologisten
vuorovaikutusten, levittäytymisen ja sattuman suhteellisesta merkityksestä. Tämänhetkinen ymmärrys on
vinoutunut etenkin ympäristön vaikutuksen painottamiseen, koska se on helposti tutkittavissa
havaintoaineistoista. Tässä tutkimuksessa tuotettu tieto kehittää yhteisöekologista teoriaa selventämällä
etenkin levittäytymisen roolia lajiyhteisöjen muodostumisessa. Tällä hetkellä sienten levittäytymiseen liittyy
ristiriitaisia käsityksiä siitä, onko sienillä siihen liittyviä rajoitteita vai ei. Levittäytymiseen liittyvien haasteiden ja
mekanismien merkityksen selventäminen on mahdotonta ilman kenttäkoeasetelmaa. Tämä tutkimus on
suunniteltu ratkaisemaan nimenomaan tämä ristiriita.
Hyödynnän tutkimuksessani luonnonympäristöön, Konneveden saaristoon ja ympäröiville metsäalueille
vuonna 2022 perustettua kenttäkoeasetelmaa, jossa tutkimuskohteena ovat maaperässä, ilmassa ja
lahopuukappaleilla esiintyvät runsaslajiset sieniyhteisöt (lajien määritys perustuu DNA-
metaviivakoodaukseen). Asetelmassa kokonaisia yhteisöjä on sijoiteltu ja siirretty ympäristöltään ja
etäisyyksiltään vaihteleviin elinympäristöihin. Näiden toimenpiteiden avulla pääsen kiinni ympäristön ja
levittäytymisen vuorovaikutukseen. Lajienvälisiä vuorovaikutuksia tutkin keinotekoisesti lahopuihin istutetun
sienirihmaston avulla. Yhteisöjen suuri määrä taas mahdollistaa satunnaisilmiöiden vaikutuksen tutkimisen.
Ottamalla huomioon lajien ominaisuudet ja kehityshistorian, syvennän ymmärrystä yhteisöjen muodostumisen
taustasyistä.
Tietoa voidaan käyttää lajien suojelussa ja metsätalouden suunnittelussa, sillä tutkimuksen kohdelajeihin
kuuluu niin ikään uhanalaisia lajeja kuin metsien tuholaisia.
vaikutuksia lajeihin ja ekosysteemien toimintaan pystytään ehkäisemään. Merkittävimmät mallintamisen esteet
ovat kokonaisnäkemyksen puuttuminen lajiyhteisöjä muokkaavien prosessien, eli ympäristön, biologisten
vuorovaikutusten, levittäytymisen ja sattuman suhteellisesta merkityksestä. Tämänhetkinen ymmärrys on
vinoutunut etenkin ympäristön vaikutuksen painottamiseen, koska se on helposti tutkittavissa
havaintoaineistoista. Tässä tutkimuksessa tuotettu tieto kehittää yhteisöekologista teoriaa selventämällä
etenkin levittäytymisen roolia lajiyhteisöjen muodostumisessa. Tällä hetkellä sienten levittäytymiseen liittyy
ristiriitaisia käsityksiä siitä, onko sienillä siihen liittyviä rajoitteita vai ei. Levittäytymiseen liittyvien haasteiden ja
mekanismien merkityksen selventäminen on mahdotonta ilman kenttäkoeasetelmaa. Tämä tutkimus on
suunniteltu ratkaisemaan nimenomaan tämä ristiriita.
Hyödynnän tutkimuksessani luonnonympäristöön, Konneveden saaristoon ja ympäröiville metsäalueille
vuonna 2022 perustettua kenttäkoeasetelmaa, jossa tutkimuskohteena ovat maaperässä, ilmassa ja
lahopuukappaleilla esiintyvät runsaslajiset sieniyhteisöt (lajien määritys perustuu DNA-
metaviivakoodaukseen). Asetelmassa kokonaisia yhteisöjä on sijoiteltu ja siirretty ympäristöltään ja
etäisyyksiltään vaihteleviin elinympäristöihin. Näiden toimenpiteiden avulla pääsen kiinni ympäristön ja
levittäytymisen vuorovaikutukseen. Lajienvälisiä vuorovaikutuksia tutkin keinotekoisesti lahopuihin istutetun
sienirihmaston avulla. Yhteisöjen suuri määrä taas mahdollistaa satunnaisilmiöiden vaikutuksen tutkimisen.
Ottamalla huomioon lajien ominaisuudet ja kehityshistorian, syvennän ymmärrystä yhteisöjen muodostumisen
taustasyistä.
Tietoa voidaan käyttää lajien suojelussa ja metsätalouden suunnittelussa, sillä tutkimuksen kohdelajeihin
kuuluu niin ikään uhanalaisia lajeja kuin metsien tuholaisia.
Principal Investigator
Primary responsible unit
Fields of science
Follow-up groups
Profiling area: School of Resource Wisdom (University of Jyväskylä JYU) JYU.Wisdom