Väitöskirjatyö: Sukupolvikokemuksen näkökulma musiikin henkilökohtaisiin merkityksiin ja sen suhteutuminen ikäryhmän musiikilliseen arvomaailmaan
Päärahoittaja
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 8 000,00
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.09.2019
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.12.2019
Tiivistelmä
Väitöskirjassani ”Sukupolvikokemuksen näkökulma musiikin henkilökohtaisiin merkityksiin ja sen suhteutuminen ikäryhmän musiikilliseen arvomaailmaan” tutkin, millainen musiikillinen arvomaailma ja siihen liittyvä sukupolvikokemus Suomen sota- ja jälleenrakennusajan lapsilla eli suurilla ikäluokilla on. Tutkimani sukupolvi eli 1940- ja 1950-luvuilla kansakoulua käyneet alkavat ikääntyä ja heidän muistitoimintonsa saattavat alkaa heikentyä. Tutkimuksessani selvitän, miten sukupolvikokemus tulisi huomioida yhteislaulutuokioissa ja ikäihmisten lapsuusmuistojen käsittelyssä.
Väitän, että tietyillä kappaleilla on suurempi merkitys mielen ja muistojen virkistämisessä, joten olisi olennaista tietää, mitä lauluja ikäihmisten musiikkituokioissa kannattaa käyttää. Ajan ihmisten yhteneväisten kokemusten vuoksi olisi mielekästä selvittää tarkemmin tietoa heille merkityksellisestä musiikista. Väitöskirjatyöni pohjalta voisi valmistella esimerkiksi laulatusopasta ikäihmisten parissa työskenteleville hoitajille ja muusikoille. Tutkimukseni käsittelee vanhusten henkistä hyvinvointia ja on siten vahvasti linjassa OLVI-säätiön painotusalueiden kanssa.
Ikäihmisten henkisestä hyvinvoinnista on käyty viime aikoina paljon julkista keskustelua, kuten heinäkuussa 2018 julkaistussa Ylen uutisartikkelissa, jossa akatemiatutkija Teppo Särkämö kertoo ihmisen varhaisten musiikkikokemusten säilyvän vahvoina. Samassa artikkelissa sairaalamuusikko Anna Brummer toteaa monen ikäihmisen haluavan kuulla nimenomaan lapsuudesta tuttuja lauluja. (Keränen 2018.) Toisaalla aivotutkija Minna Huotilainen kannustaa vanhusten parissa työskenteleviä hoitajia ottamaan selvää, millaisesta musiikista vanhus pitää (Lyhty 2017). Aihe on siis yhteiskunnallisesti ajankohtainen, tärkeä ja merkityksellinen.
Aikaisempien tutkimusten mukaan musiikilla on positiivisia vaikutuksia ihmisen muistiin ja hyvinvointiin. Esimerkiksi verrattuna muisteluun ilman musiikkia dementiapotilaat kykenivät palauttamaan elämäntapahtumiaan mieleensä paremmin, kun taustalla soi itse valittu musiikki (El Haj ym. 2013; Sihvonen ym. 2014). Laulaminen myös paransi dementiapotilaiden emotionaalista hyvinvointia (Särkämö ym. 2014), ja tuttu musiikki aktivoi terveen ihmisen otsalohkon sisäosaa voimakkaammin kuin vieras (Plailly ym. 2007). Vallitsevan käsityksen mukaan vaikuttavinta on 15-25-vuotiaana kuunneltu musiikki (Lyhty 2017), mutta väitän, että ennen 1960-lukua lapsuuttaan eläneille nimenomaan lapsuudenaikaiset, itse lauletut laulut ovat tallentuneet mieliin parhaiten.
Muistisairauden myötä ikäihminen usein palaa lapsuutensa aikana vallinneeseen arvomaailmaan, ja sen ymmärtämiseksi ja kunnioittamiseksi haluan tuoda nykyiselle ja tulevalle työsukupolvelle tietoa erityisesti ikäihmisten lapsuudenaikaisesta musiikillisesta maailmankuvasta. 1940- ja 1950-luvuilla vallinneet arvot heijastuvatkin vahvasti ajalla käytetyissä koululauluissa ja lauluihin liittyvissä muistoissa (Tammela 2018). Nykyajan nopeiden yhteiskunnallisten muutosten vuoksi hoivatyössä taas työskentelee lähivuosina yhä enemmän henkilöitä, joilla arvomaailma on hyvin erilainen kuin heidän asiakkaillaan. Tällöin esimerkiksi ajalle tyypillisen, hengellisen tai isänmaallisen, ohjelman tuottaminen saattaa jäädä vähemmälle, jos henkilökunta ei ymmärrä niiden merkitystä asiakkaille. Hoivatyössä asiakkaiden hyvinvointia voitaisiin lisätä musiikkituokioilla, joissa otetaan huomioon ikäryhmän musiikillinen arvomaailma. Muistisairauden yllättäessä ikäihmisillä olisi mahdollisuus ylläpitää omaa toimijuuttaan ja muistitoimintojaan tuttujen laulujen kautta.
Tutkimusaineistoa kerään iältään tutkimusasetelmaan soveltuvilta ja muistitoiminnoiltaan vielä hyväkuntoisilta suomalaisilta ja ruotsinsuomalaisilta mies- ja naispuolisilta ikäihmisiltä. Toteutan palvelutaloissa laulutuokioita, joita havainnoin videolta ja syvähaastattelen osaa tutkittavista. Laulatan sota- ja jälleenrakennusajalla suosittuja lauluja, kuten koululauluja, virsiä, kansanlauluja ja iskelmiä. Selvitän, millä tavalla ajan arvomaailma on sukupuolittunutta, onko miehillä ja naisilla lauluille erilaisia merkityksiä, ja mitä vaikutuksia yksilön elämänhistoriaan laulujen, lapsuus- ja kotiseutumuistojen kautta on tullut. Aineistoa analysoin muistitietotutkimuksen metodein.
Tavoitteenani on saada väitöskirja valmiiksi alle 4 vuodessa kesään 2022 mennessä. Aloitan väitöskirjatyöni syksyllä 2018 valmistelemalla aineistonkeruuta ja tutustumalla muistitietotutkimuksen metodiin ja tutkimuksen teoriaan. Keväällä 2019 aloitan aineiston keräämisen ja analyysin, joita jatkan aina syksyyn 2021 asti. Aineistoa kerään Ruotsissa lukuvuoden 2020-2021 aikana. Palautan työni esitarkastukseen kevääseen 2022 mennessä ja väittelen kevään 2022 aikana.
Väitän, että tietyillä kappaleilla on suurempi merkitys mielen ja muistojen virkistämisessä, joten olisi olennaista tietää, mitä lauluja ikäihmisten musiikkituokioissa kannattaa käyttää. Ajan ihmisten yhteneväisten kokemusten vuoksi olisi mielekästä selvittää tarkemmin tietoa heille merkityksellisestä musiikista. Väitöskirjatyöni pohjalta voisi valmistella esimerkiksi laulatusopasta ikäihmisten parissa työskenteleville hoitajille ja muusikoille. Tutkimukseni käsittelee vanhusten henkistä hyvinvointia ja on siten vahvasti linjassa OLVI-säätiön painotusalueiden kanssa.
Ikäihmisten henkisestä hyvinvoinnista on käyty viime aikoina paljon julkista keskustelua, kuten heinäkuussa 2018 julkaistussa Ylen uutisartikkelissa, jossa akatemiatutkija Teppo Särkämö kertoo ihmisen varhaisten musiikkikokemusten säilyvän vahvoina. Samassa artikkelissa sairaalamuusikko Anna Brummer toteaa monen ikäihmisen haluavan kuulla nimenomaan lapsuudesta tuttuja lauluja. (Keränen 2018.) Toisaalla aivotutkija Minna Huotilainen kannustaa vanhusten parissa työskenteleviä hoitajia ottamaan selvää, millaisesta musiikista vanhus pitää (Lyhty 2017). Aihe on siis yhteiskunnallisesti ajankohtainen, tärkeä ja merkityksellinen.
Aikaisempien tutkimusten mukaan musiikilla on positiivisia vaikutuksia ihmisen muistiin ja hyvinvointiin. Esimerkiksi verrattuna muisteluun ilman musiikkia dementiapotilaat kykenivät palauttamaan elämäntapahtumiaan mieleensä paremmin, kun taustalla soi itse valittu musiikki (El Haj ym. 2013; Sihvonen ym. 2014). Laulaminen myös paransi dementiapotilaiden emotionaalista hyvinvointia (Särkämö ym. 2014), ja tuttu musiikki aktivoi terveen ihmisen otsalohkon sisäosaa voimakkaammin kuin vieras (Plailly ym. 2007). Vallitsevan käsityksen mukaan vaikuttavinta on 15-25-vuotiaana kuunneltu musiikki (Lyhty 2017), mutta väitän, että ennen 1960-lukua lapsuuttaan eläneille nimenomaan lapsuudenaikaiset, itse lauletut laulut ovat tallentuneet mieliin parhaiten.
Muistisairauden myötä ikäihminen usein palaa lapsuutensa aikana vallinneeseen arvomaailmaan, ja sen ymmärtämiseksi ja kunnioittamiseksi haluan tuoda nykyiselle ja tulevalle työsukupolvelle tietoa erityisesti ikäihmisten lapsuudenaikaisesta musiikillisesta maailmankuvasta. 1940- ja 1950-luvuilla vallinneet arvot heijastuvatkin vahvasti ajalla käytetyissä koululauluissa ja lauluihin liittyvissä muistoissa (Tammela 2018). Nykyajan nopeiden yhteiskunnallisten muutosten vuoksi hoivatyössä taas työskentelee lähivuosina yhä enemmän henkilöitä, joilla arvomaailma on hyvin erilainen kuin heidän asiakkaillaan. Tällöin esimerkiksi ajalle tyypillisen, hengellisen tai isänmaallisen, ohjelman tuottaminen saattaa jäädä vähemmälle, jos henkilökunta ei ymmärrä niiden merkitystä asiakkaille. Hoivatyössä asiakkaiden hyvinvointia voitaisiin lisätä musiikkituokioilla, joissa otetaan huomioon ikäryhmän musiikillinen arvomaailma. Muistisairauden yllättäessä ikäihmisillä olisi mahdollisuus ylläpitää omaa toimijuuttaan ja muistitoimintojaan tuttujen laulujen kautta.
Tutkimusaineistoa kerään iältään tutkimusasetelmaan soveltuvilta ja muistitoiminnoiltaan vielä hyväkuntoisilta suomalaisilta ja ruotsinsuomalaisilta mies- ja naispuolisilta ikäihmisiltä. Toteutan palvelutaloissa laulutuokioita, joita havainnoin videolta ja syvähaastattelen osaa tutkittavista. Laulatan sota- ja jälleenrakennusajalla suosittuja lauluja, kuten koululauluja, virsiä, kansanlauluja ja iskelmiä. Selvitän, millä tavalla ajan arvomaailma on sukupuolittunutta, onko miehillä ja naisilla lauluille erilaisia merkityksiä, ja mitä vaikutuksia yksilön elämänhistoriaan laulujen, lapsuus- ja kotiseutumuistojen kautta on tullut. Aineistoa analysoin muistitietotutkimuksen metodein.
Tavoitteenani on saada väitöskirja valmiiksi alle 4 vuodessa kesään 2022 mennessä. Aloitan väitöskirjatyöni syksyllä 2018 valmistelemalla aineistonkeruuta ja tutustumalla muistitietotutkimuksen metodiin ja tutkimuksen teoriaan. Keväällä 2019 aloitan aineiston keräämisen ja analyysin, joita jatkan aina syksyyn 2021 asti. Aineistoa kerään Ruotsissa lukuvuoden 2020-2021 aikana. Palautan työni esitarkastukseen kevääseen 2022 mennessä ja väittelen kevään 2022 aikana.
