Mustionjoen raakun poikaskasvatus ja muut suojelutoimet
Päärahoittaja
Rahoittajan antama koodi/diaarinumero: EKOenergy
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 24 000,00
Rahoitusohjelma
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.06.2019
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.12.2020
Tiivistelmä
Mitä Mustionjoen raakun pelastamiseksi tarvitaan ja mitä tässä hankkeessa on tarkoitus tehdä?
1) NYT ON EHDOTON TARVE PYSTYÄ KASVATTAMAAN MUSTIONJOEN RAAKKUJEN GLOKIDIOISTA POIKASIA, JOTTA IKÄÄNTYNYT, SUKUPUUTON PARTAALLA OLEVA KANTA SAADAAN SÄILYTETTYÄ JA VAHVISTETTUA. Tämä on EKOenergian virtavesirahastolta haettavan rahoituksen suurin käyttökohde: Mustionjoen raakun poikasten kasvattaminen Jyväskylän yliopistossa/Konneveden tutkimusasemalla.
- Meillä on tähän erinomaiset edellytykset, koska a) olemme kasvattaneet raakun poikasia jo aikaisemminkin (FM Heini Hyvärisen pr gradu –työ ”Uhanalaisen jokihelmisimpukan (Margaritifera margaritifera) pienpoikasten kasvattaminen pulsed flow-through –systeemissä”, 2018) ja koska b) olemme tiiviissä yhteistyössä prof. Per Jacobsenin johtaman norjalaisen raakunkasvatuslaitoksen kanssa, missä on tämän alan osaamisen ’huippuyksikkö’ maailmassa (harjoittelija Hanna Suonia JYU kävi perehtymässä poikasten kasvatustoimintaan kyseisessä laitoksessa kesäkuussa 2018 Suomen Luonnonsuojelun säätiön apurahalla ja allekirjoittanut vuoden 2016 lopussa)
On syytä mainita, että EU Life IP Freshabit –hankkeen ohjelmaan kuuluen lähetämme juveniileja raakkuja kasvatettavaksi myös suoraan Norjaan, samaiseen Austevollin raakunkasvatuslaitokseen, mikä kuuluu. Kun poikasia kasvatetaan kahdessa paikassa, maksimoidaan onnistumisen todennäköisyys.
2) LISÄKSI ON AKUUTTI TARVE PUHDISTAA MUSTIONJOEN RAAKUT LEVÄKASVUSTOSTA, JOKA ESTÄÄ NIIDEN SUODATUSTOIMINNAN JA HEIKENTÄÄ NIIDEN KUNTOA.
- Meillä on tähän erinomaiset edellytykset, koska olemme itse havainneet juurikin kyseisen ongelman sukellustutkimuksissa Mustionjoella. Lisäksi hankkeen tämän osan tulee tekemään Alleco Oy / tutkimussukeltajan ja raakkuasiantuntija Panu Oulasvirran toimesta (tai hänen johdollaan), jolla on Suomen laajin kokemus raakkuihin liittyvistä sukellustöistä.
3) TARVITAAN MYÖS ARVIO MUSTIONJOEN RAAKKUKANNAN KOOSTA JA TILASTA, koska kanta puolittui kuudessa vuodessa vuosien 2010-2016 välillä.
- Meillä on tähän erinomaiset edellytykset, koska tämän osan hankkeesta tulee tekemään Alleco Oy / tutkimussukeltaja ja raakkuasiantuntija Panu Oulasvirta, joka on perehtynyt nimenoman raakkukantojen tilan ja raakkukannan koon arviointiin (julkaissut useita tieteellisiä artikkeleita aiheesta) sekä on ollut tekemässä aikaisempia raakkukartoituksia Mustionjoella (Oulasvirta 2010, Oulasvirta & Syväranta 2012).
4) Lisäksi tarvittaessa PITÄÄ OLLA MAHDOLLISUUS SIIRTÄÄ MUSTIONJOEN RAAKKUJA KONNEVEDEN TUTKIMUSASEMALLE TURVAAN, jos jotain katastrofaalista ongelmaa luonnossa olevilla raakuilla ilmenee.
- Esimerkiksi, jos Mustionjoen raakkukanta on vuoden 2016 sukellustutkimusten jälkeen romahtanut ja on selvää, että jäljellä olevien raakkujen selviytyminen joessa on hyvin epävarmaa, voidaan raakkuja tuoda ’turvaan’ Konneveden tutkimusasemalle.
5) ’EMOSIMPUKKAKANNAN’ GENEETTISEN MONIMUOTOISUUDEN MAKSIMOIMISEKSI TULISI KONNEVEDELLE SIIRTÄÄ (siellä olevien Åminneforssin raakujen seuraksi) RAAKKUYKSILÖITÄ JUNKARSBORGIN JA KARJAAN BJÖRKKULLAN OSAPOPULATIOISTA.
- Olemassa oleva ELY-keskuksen siirtolupamme mahdollistaa 70:n raakkuyksilön siirtämisen Konnevedelle tarvittaessa. Tämä tarkoittaisi kaikkien Junkarsborgin raakkujen (ehkä 10 kpl) ja 60:n Björkullan raakun siirtoa.
- Tähänkin meillä on erinomaiset edellytykset edellä mainituista syistä
6) Lopuksi TULISI LAATIA SUUNNITELMA TOIMENPITEISTÄ MUSTIONJOEN RAAKUN PELASTAMISEKSI JA SUOJELEMISEKSI.
- Tähän meillä on erittäin hyvät edellytykset, koska olemme olleet mukana Mustiojoen raakkujen seuranta- ja suojelutyössä koko 2000-luvun ajan. Lisäksi olemme vetäneet useita raakun suojeluun liittyviä tutkimushankkeita ja sekä allekirjoittanut että Alleco Oy:n Panu Oulasvirta on valittu jäseniksi 2019 helmikuussa toimintansa aloittavaan, Ympäristöministeriön asettamaan valtakunnalliseen työryhmään ’jokihelmisimpukan suojelun strategian ja toimenpideohjelman laatimiseksi’.
TÄSSÄ HANKKEESSA ON TARKOITUS TOTEUTTAA YLLÄ MAINITUT KUUSI OSATYÖTÄ vuosina 2019-20, pääosin vuoden 2019 aikana.
1) NYT ON EHDOTON TARVE PYSTYÄ KASVATTAMAAN MUSTIONJOEN RAAKKUJEN GLOKIDIOISTA POIKASIA, JOTTA IKÄÄNTYNYT, SUKUPUUTON PARTAALLA OLEVA KANTA SAADAAN SÄILYTETTYÄ JA VAHVISTETTUA. Tämä on EKOenergian virtavesirahastolta haettavan rahoituksen suurin käyttökohde: Mustionjoen raakun poikasten kasvattaminen Jyväskylän yliopistossa/Konneveden tutkimusasemalla.
- Meillä on tähän erinomaiset edellytykset, koska a) olemme kasvattaneet raakun poikasia jo aikaisemminkin (FM Heini Hyvärisen pr gradu –työ ”Uhanalaisen jokihelmisimpukan (Margaritifera margaritifera) pienpoikasten kasvattaminen pulsed flow-through –systeemissä”, 2018) ja koska b) olemme tiiviissä yhteistyössä prof. Per Jacobsenin johtaman norjalaisen raakunkasvatuslaitoksen kanssa, missä on tämän alan osaamisen ’huippuyksikkö’ maailmassa (harjoittelija Hanna Suonia JYU kävi perehtymässä poikasten kasvatustoimintaan kyseisessä laitoksessa kesäkuussa 2018 Suomen Luonnonsuojelun säätiön apurahalla ja allekirjoittanut vuoden 2016 lopussa)
On syytä mainita, että EU Life IP Freshabit –hankkeen ohjelmaan kuuluen lähetämme juveniileja raakkuja kasvatettavaksi myös suoraan Norjaan, samaiseen Austevollin raakunkasvatuslaitokseen, mikä kuuluu. Kun poikasia kasvatetaan kahdessa paikassa, maksimoidaan onnistumisen todennäköisyys.
2) LISÄKSI ON AKUUTTI TARVE PUHDISTAA MUSTIONJOEN RAAKUT LEVÄKASVUSTOSTA, JOKA ESTÄÄ NIIDEN SUODATUSTOIMINNAN JA HEIKENTÄÄ NIIDEN KUNTOA.
- Meillä on tähän erinomaiset edellytykset, koska olemme itse havainneet juurikin kyseisen ongelman sukellustutkimuksissa Mustionjoella. Lisäksi hankkeen tämän osan tulee tekemään Alleco Oy / tutkimussukeltajan ja raakkuasiantuntija Panu Oulasvirran toimesta (tai hänen johdollaan), jolla on Suomen laajin kokemus raakkuihin liittyvistä sukellustöistä.
3) TARVITAAN MYÖS ARVIO MUSTIONJOEN RAAKKUKANNAN KOOSTA JA TILASTA, koska kanta puolittui kuudessa vuodessa vuosien 2010-2016 välillä.
- Meillä on tähän erinomaiset edellytykset, koska tämän osan hankkeesta tulee tekemään Alleco Oy / tutkimussukeltaja ja raakkuasiantuntija Panu Oulasvirta, joka on perehtynyt nimenoman raakkukantojen tilan ja raakkukannan koon arviointiin (julkaissut useita tieteellisiä artikkeleita aiheesta) sekä on ollut tekemässä aikaisempia raakkukartoituksia Mustionjoella (Oulasvirta 2010, Oulasvirta & Syväranta 2012).
4) Lisäksi tarvittaessa PITÄÄ OLLA MAHDOLLISUUS SIIRTÄÄ MUSTIONJOEN RAAKKUJA KONNEVEDEN TUTKIMUSASEMALLE TURVAAN, jos jotain katastrofaalista ongelmaa luonnossa olevilla raakuilla ilmenee.
- Esimerkiksi, jos Mustionjoen raakkukanta on vuoden 2016 sukellustutkimusten jälkeen romahtanut ja on selvää, että jäljellä olevien raakkujen selviytyminen joessa on hyvin epävarmaa, voidaan raakkuja tuoda ’turvaan’ Konneveden tutkimusasemalle.
5) ’EMOSIMPUKKAKANNAN’ GENEETTISEN MONIMUOTOISUUDEN MAKSIMOIMISEKSI TULISI KONNEVEDELLE SIIRTÄÄ (siellä olevien Åminneforssin raakujen seuraksi) RAAKKUYKSILÖITÄ JUNKARSBORGIN JA KARJAAN BJÖRKKULLAN OSAPOPULATIOISTA.
- Olemassa oleva ELY-keskuksen siirtolupamme mahdollistaa 70:n raakkuyksilön siirtämisen Konnevedelle tarvittaessa. Tämä tarkoittaisi kaikkien Junkarsborgin raakkujen (ehkä 10 kpl) ja 60:n Björkullan raakun siirtoa.
- Tähänkin meillä on erinomaiset edellytykset edellä mainituista syistä
6) Lopuksi TULISI LAATIA SUUNNITELMA TOIMENPITEISTÄ MUSTIONJOEN RAAKUN PELASTAMISEKSI JA SUOJELEMISEKSI.
- Tähän meillä on erittäin hyvät edellytykset, koska olemme olleet mukana Mustiojoen raakkujen seuranta- ja suojelutyössä koko 2000-luvun ajan. Lisäksi olemme vetäneet useita raakun suojeluun liittyviä tutkimushankkeita ja sekä allekirjoittanut että Alleco Oy:n Panu Oulasvirta on valittu jäseniksi 2019 helmikuussa toimintansa aloittavaan, Ympäristöministeriön asettamaan valtakunnalliseen työryhmään ’jokihelmisimpukan suojelun strategian ja toimenpideohjelman laatimiseksi’.
TÄSSÄ HANKKEESSA ON TARKOITUS TOTEUTTAA YLLÄ MAINITUT KUUSI OSATYÖTÄ vuosina 2019-20, pääosin vuoden 2019 aikana.
