Työelämässä tarvittavien toisen kielen resurssien rakentuminen
Päärahoittaja
Rahoittajan antama koodi/diaarinumero: 323114
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 480 000,00
Rahoitusohjelma
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.09.2019
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.08.2023
Tiivistelmä
Hankkeessa tutkitaan työelämässä tarvittavien suomen kielen resurssien kehitystä aikuisilla maahanmuuttajilla, joiden tavoitteena on työllistyä omalle alalleen suomessa. Kaksi käynnissä olevaa koulutusuudistusta toimivat tutkimushankkeen yhteiskunnallisena kehyksenä: työttömille maahanmuuttajille tarkoitetun kotoutumiskoulutuksen uudistus ja ammatillisen koulutuksen reformi. Molemmissa koulutusta pyritään uudistamaan vähenevien taloudellisesten resurssien varassa, ja molempien uudistusten keskiössä on työssäoppimisen lisääminen. Myös suomen oppimista toisena kielenä pyritään siis viemään yhä enemmän työpaikoille ja samalla kontaktiopetusta luokkaympäristöissä vähennetään. Koulutusuudistukset merkitsevät suurta pedagogista muutosta, ja hankkeen perusidea on analysoida, miten opiskelijoiden suomen kielen hallinta kehittyy uusimuotoisissa koulutusmalleissa.
Avainomsallistujina on uusimuotoisen kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoita, jotka pyrkivät vahvistamaan työllistymisedellytyksiään. Hankkeessa tutkitaan heidän toisen kielen käyttönsä ja hallintansa kompleksisuutta ja dynaamisuutta. Myös positioinnit ja identiteettityö ovat tarkastelun kohteina, ja kieli-, koulutus- ja kotouttamispolitiikka, jotka tutkimuksen osallistujia ympäröivät ja ohjaajat, ovat olennainen osa tutkimusasetelmaa.
Hankkeessa yhdistetään kaksi toisen kielen oppimisen teoriaa, jotka nojaavat käyttöpohjaisuuden ideaan: kieliekologiaa ja kompleksisten dynaamisten systeemien teoria.y (CDST). Sosiokognitiivisessa ekologisessa viitekehyksessä kieli nähdään sosiaalisesti jaettuna, dynaamisena ja toimintasuuntautuneena resurssina ja tarjoumat eli affordanssit avaimina kehitykseen. Kompleksisten dynaamisten systeemien teoriassa taas päähuomio on yksilön kielijärjestelmän eri osajärjestelmien keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja kehityksen käyttöpohjaisessa luonteessa, joka heijastuu sekä konstruktioiden että kielellisten käytänteiden muotoutumiseen. Näiden kahden suuntauksen yhdistämisellä haetaan merkittävää tieteellistä selitysvoimaa toisen kielen kontekstissa. Hanke toteutetaan neksusaanalyysina, jossa yhdistyvät CSTD:n määrälliset variaationalayysit ja visualisointi- ja mallinnusmenetelmät a mallinnukset ja ekologiselle viitekehykselle ominaiset etnografiset menetelmät. Myös aivokuvantamismenetelmiä kokeillaan toisen kielen oppimisen kognitiivisten perusprosessien sosiaalisen perustan analysoinnissa.
Avainomsallistujina on uusimuotoisen kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoita, jotka pyrkivät vahvistamaan työllistymisedellytyksiään. Hankkeessa tutkitaan heidän toisen kielen käyttönsä ja hallintansa kompleksisuutta ja dynaamisuutta. Myös positioinnit ja identiteettityö ovat tarkastelun kohteina, ja kieli-, koulutus- ja kotouttamispolitiikka, jotka tutkimuksen osallistujia ympäröivät ja ohjaajat, ovat olennainen osa tutkimusasetelmaa.
Hankkeessa yhdistetään kaksi toisen kielen oppimisen teoriaa, jotka nojaavat käyttöpohjaisuuden ideaan: kieliekologiaa ja kompleksisten dynaamisten systeemien teoria.y (CDST). Sosiokognitiivisessa ekologisessa viitekehyksessä kieli nähdään sosiaalisesti jaettuna, dynaamisena ja toimintasuuntautuneena resurssina ja tarjoumat eli affordanssit avaimina kehitykseen. Kompleksisten dynaamisten systeemien teoriassa taas päähuomio on yksilön kielijärjestelmän eri osajärjestelmien keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja kehityksen käyttöpohjaisessa luonteessa, joka heijastuu sekä konstruktioiden että kielellisten käytänteiden muotoutumiseen. Näiden kahden suuntauksen yhdistämisellä haetaan merkittävää tieteellistä selitysvoimaa toisen kielen kontekstissa. Hanke toteutetaan neksusaanalyysina, jossa yhdistyvät CSTD:n määrälliset variaationalayysit ja visualisointi- ja mallinnusmenetelmät a mallinnukset ja ekologiselle viitekehykselle ominaiset etnografiset menetelmät. Myös aivokuvantamismenetelmiä kokeillaan toisen kielen oppimisen kognitiivisten perusprosessien sosiaalisen perustan analysoinnissa.
Vastuullinen johtaja
Päävastuullinen yksikkö
Sisäinen seurantakohde
Profiloitumisalue: Hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö (Jyväskylän yliopisto JYU) JYU.Well
Liittyvät julkaisut ja muut tuotokset
- Connecting chronotopes and language ideologies : Educator views on migrants’ majority language use in vocational education (2024) Puranen, Pauliina; A1; OA
- Assessing and Analysing Health Care Finnish : Test Performance and Lived Experiences (2023) Seilonen, Marja; et al.; A3; 978-1-80041-696-3
- Kielikoulutus valmistamassa monikieliseen työelämään (2023) Strömmer, Maiju; et al.; A3; OA; 978-951-9388-77-9
- Kuinka nopea on kotoutumiskoulutuksen nopea polku? (2023) Ruuska, Katharina; D1; OA
- Language, Migration and In/Exclusion in the Workplace (2023) Angouri, Jo; et al.; C2; 978-1-80041-696-3
- Migration and Language at Work : Current Trends and Future Opportunities for Multidisciplinary Research (2023) Angouri, Jo; et al.; A3; 978-1-80041-696-3
- Refugee-background students negotiating academic literacy practices in L2 : a dialogical and nexus analytical approach (2023) Leskinen, Kirsi; A1; OA
- Uusi maa, uusi kieli, uusi työ : mikä auttaa alkuun? (2023) Suni, Minna; E1; 978-952-345-821-5
- Becoming a multilingual health professional in vocational education : two adult migrants’ translanguaging trajectories (2022) Mustonen, Sanna; et al.; A1; OA
- Variation and variability in L2 learning trajectories : Learning the Finnish existential construction (2022) Lesonen, Sirkku; et al.; A1; OA