Maanpuolustustahto Euroopan syvenevässä puolustusyhteistyössä
Päärahoittaja
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 30 000,00
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.01.2020
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.12.2020
Tiivistelmä
Hanke tutkii kansalaisten tahdon poliittista merkitystä eri EU:n jäsenmaiden traditioissa sekä EU:n
puolustuspolitiikassa ja ammentaa siten suomalaisesta maanpuolustustahtoa käsittelevästä yhteiskunnallisen ja
tieteellisen keskustelun kentästä. EU:n puolustusyhteistyön kehittyessä on oleellista pohtia sitä, missä määrin
suomalainen, kansalaisten tahtoa painottava puolustuspolitiikka voisi asettua osaksi yleiseurooppalaista
puolustuspolitiikkaa. Tutkimusongelma kohdistuu ylikansalliseen toimijaan, jonka jäsenmailla on omia
puolustuspoliittisia traditioitaan.
Hanke kysyy, missä määrin kansalaisten tahtoon ja asenteisiin vetoaminen näyttäytyy poliittisesti merkittävänä
asiana (i) ns. ammattiarmeijaa painottavissa EU:n jäsenvaltioissa, (ii) asevelvollisuutta painottavissa EU:n
jäsenmaissa? Lisäksi, miten Euroopan Unionin piirissä käydyt puolustusyhteistyötä käsittelevät debatit käsittelevät
jäsenvaltioiden kansalaisten osallistumista, ja missä määrin keskustelu tarttuu (i) kansallisen/eurooppalaisen
identiteettiin, (ii) henki- tai tahto-tematiikkaan?
Hanke hyödyntää alkuperäislähteinä EU:n tuottamia puolustusyhteistyötä käsitteleviä asiakirjoja vuosilta 2009-2014
ja toteuttaa review-tyyppistä analyysiä olemassa olevasta kansallisesta historiankirjoituksesta EU:n post-Brexit
–jäsenmaissa, Suomi poissulkien. Tutkimusmenetelmissä pääpaino on poliittisen kielen laadullisessa tarkastelussa
primäärilähteiden osalta ja review-osuudessa tutkimuskirjallisuuden laadullisessa tarkastelussa, jossa kiinnitetään
huomioita näkemyksiin kansalaisten tahdosta.
puolustuspolitiikassa ja ammentaa siten suomalaisesta maanpuolustustahtoa käsittelevästä yhteiskunnallisen ja
tieteellisen keskustelun kentästä. EU:n puolustusyhteistyön kehittyessä on oleellista pohtia sitä, missä määrin
suomalainen, kansalaisten tahtoa painottava puolustuspolitiikka voisi asettua osaksi yleiseurooppalaista
puolustuspolitiikkaa. Tutkimusongelma kohdistuu ylikansalliseen toimijaan, jonka jäsenmailla on omia
puolustuspoliittisia traditioitaan.
Hanke kysyy, missä määrin kansalaisten tahtoon ja asenteisiin vetoaminen näyttäytyy poliittisesti merkittävänä
asiana (i) ns. ammattiarmeijaa painottavissa EU:n jäsenvaltioissa, (ii) asevelvollisuutta painottavissa EU:n
jäsenmaissa? Lisäksi, miten Euroopan Unionin piirissä käydyt puolustusyhteistyötä käsittelevät debatit käsittelevät
jäsenvaltioiden kansalaisten osallistumista, ja missä määrin keskustelu tarttuu (i) kansallisen/eurooppalaisen
identiteettiin, (ii) henki- tai tahto-tematiikkaan?
Hanke hyödyntää alkuperäislähteinä EU:n tuottamia puolustusyhteistyötä käsitteleviä asiakirjoja vuosilta 2009-2014
ja toteuttaa review-tyyppistä analyysiä olemassa olevasta kansallisesta historiankirjoituksesta EU:n post-Brexit
–jäsenmaissa, Suomi poissulkien. Tutkimusmenetelmissä pääpaino on poliittisen kielen laadullisessa tarkastelussa
primäärilähteiden osalta ja review-osuudessa tutkimuskirjallisuuden laadullisessa tarkastelussa, jossa kiinnitetään
huomioita näkemyksiin kansalaisten tahdosta.
