Valta, rakenne ja teknologia (PST)
Päärahoittaja
Rahoittajan antama koodi/diaarinumero: 295914 / S20
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 83 776,00
Rahoitusohjelma
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.08.2019
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.12.2022
Tiivistelmä
Sellaisissa maissa kuten esimerkiksi Suomessa tai Norjassa työmarkkinoilta luonnehtii pienet palkkaerot, vahvat ammattiliitot, pysyvät työsuhteet ja paikallisesti tarkasti määritellyt suhteet työnantajan ja työntekijän välillä. Teknologiset muutokset, kuten esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian tai robotiikan kehitys, sekä julkiset politiikkatoimet muuttavat työnantajien tarjollla olevia valintamahdollisuuksia sekä vaikuttavat päätöksiin siitä, mitä, millä tavalla, milloin ja missä valmistetaan. Monissa maissa yritykset tekevät tällaisia päätöksiä vuorovaikutuksessa työntekijäorganisaatioiden kanssa.
Projektissamme "Valta, rakenne ja teknologia -- työmarkkinoiden mahdollisuudet ja haasteet" keskityään siihen, kuinka teknologia muuttaa yrityksen ja työpaikan merkitystä. Nojautumalla näkemyksiin, joita tarjoavat taloustiede, valtio-oppi, sosiologia ja työelämäntutkimus, tutkimusprojektimme tarjoaa yksityiskohtaista empiiristä arvioita siitä, millä tavalla ja missä määrin digitalisaatio vaikuttaa yrityksen rakenteiden ja rajojen siirtymiin sekä työnantajien ja työntekijöiden välisen valtatasapainon muutoksiin.
Ensiksi, tarkastelemme sitä, miten sellainen teknologinen muutos kuten digitalisaatio voi vaikuttaa yrityksiin ja niiden rakenteisiin sekä myös työpaikkojen sisällä, ja joka eivät riipu pelkästään yrityksen tyypistä vaan myös siitä millaisen ammattiliiton kanssa ollaan tekemisissä kyseisellä toimialalla tai kyseisessä yrityksessä. Ammattiliittojen rooli on hyvin keskeinen Norjan ja Suomen kaltaisissa maissa. Toiseksi, tarkastelemme rajojen siirtymiä ja rakenteiden muutoksia kansantalouden sisällä, mitkä vaikuttavat eriarvoisuuteen työpaikoilla ja työmarkkinoilla ja joilla on merkittäviä seurauksia etnisen taustan ja sukupuolen mukaiseen luokkajakoon. Kolmanneksi, tarkastelemme sitä, miten rajojen siirtymät ja rakenteiden muutokset kansantalouden ulkopuolella vaikuttavat työpaikkatason eriarvoisuuteen kansantalouden sisällä.
Näiden tutkimuskysymysten tarkastelua varten olemme koonneet yhteen poikkitieteellisen tutkimusryhmän, jolla on ensiluokkaista tutkimusosaamista näiden kysymysten tutkimisesta. Projektissa on mukana arvostettuja tutkijoita monesta maasta, joka tarjoaa hyvän mahdollisuuden maavertailuihin ja soveltaa eturintaman empiirisiä tutkimusmenetelmiä etsiessä vastauksia tutkimuskysymyksiin. Perimmäinen yhteys teknologisen kehityksen ja yrityksen rajojen siirtymien välillä sekä vaikutus erilaisiin väestöryhmiin on empiirinen kysymys, josta tiedetään vielä vähän. Syynä on ollut sellaisten yritystason aineistojen puuttuminen, jotka koskevat tähän liittyviä mekanismeja sekä niitä valintoja, jotka johtavat yrityksen rajojen uudelleen määritykseen. Siksi suoritamme yrityskyselyn, jossa tarkastellaan digitalisaatiota, robotiikkaa sekä ulkoistamisesta ja uudenlaisista sopimuksista johtuvia rakennemuutoksia.
Tärkeä osa projektiamme on maiden väliset vertailut Norjan, Suomen, Saksan ja Iso-Britannian välillä. Kaikki nämä maat ovat kokeneet voimakasta teknologista muutosta (robottien käytössä, tekoälyssä ja kommunikaationopeudessa), mutta kuitenkin eri tahtiin. Niiden välillä on vaihtelua institutionaalisissa piirteissä kuten työpaikkojen suojelussa ja neuvottelujärjestelmässä. Myös toimiala- ja yritysrakenteet ovat erilaisia.
Projektissamme "Valta, rakenne ja teknologia -- työmarkkinoiden mahdollisuudet ja haasteet" keskityään siihen, kuinka teknologia muuttaa yrityksen ja työpaikan merkitystä. Nojautumalla näkemyksiin, joita tarjoavat taloustiede, valtio-oppi, sosiologia ja työelämäntutkimus, tutkimusprojektimme tarjoaa yksityiskohtaista empiiristä arvioita siitä, millä tavalla ja missä määrin digitalisaatio vaikuttaa yrityksen rakenteiden ja rajojen siirtymiin sekä työnantajien ja työntekijöiden välisen valtatasapainon muutoksiin.
Ensiksi, tarkastelemme sitä, miten sellainen teknologinen muutos kuten digitalisaatio voi vaikuttaa yrityksiin ja niiden rakenteisiin sekä myös työpaikkojen sisällä, ja joka eivät riipu pelkästään yrityksen tyypistä vaan myös siitä millaisen ammattiliiton kanssa ollaan tekemisissä kyseisellä toimialalla tai kyseisessä yrityksessä. Ammattiliittojen rooli on hyvin keskeinen Norjan ja Suomen kaltaisissa maissa. Toiseksi, tarkastelemme rajojen siirtymiä ja rakenteiden muutoksia kansantalouden sisällä, mitkä vaikuttavat eriarvoisuuteen työpaikoilla ja työmarkkinoilla ja joilla on merkittäviä seurauksia etnisen taustan ja sukupuolen mukaiseen luokkajakoon. Kolmanneksi, tarkastelemme sitä, miten rajojen siirtymät ja rakenteiden muutokset kansantalouden ulkopuolella vaikuttavat työpaikkatason eriarvoisuuteen kansantalouden sisällä.
Näiden tutkimuskysymysten tarkastelua varten olemme koonneet yhteen poikkitieteellisen tutkimusryhmän, jolla on ensiluokkaista tutkimusosaamista näiden kysymysten tutkimisesta. Projektissa on mukana arvostettuja tutkijoita monesta maasta, joka tarjoaa hyvän mahdollisuuden maavertailuihin ja soveltaa eturintaman empiirisiä tutkimusmenetelmiä etsiessä vastauksia tutkimuskysymyksiin. Perimmäinen yhteys teknologisen kehityksen ja yrityksen rajojen siirtymien välillä sekä vaikutus erilaisiin väestöryhmiin on empiirinen kysymys, josta tiedetään vielä vähän. Syynä on ollut sellaisten yritystason aineistojen puuttuminen, jotka koskevat tähän liittyviä mekanismeja sekä niitä valintoja, jotka johtavat yrityksen rajojen uudelleen määritykseen. Siksi suoritamme yrityskyselyn, jossa tarkastellaan digitalisaatiota, robotiikkaa sekä ulkoistamisesta ja uudenlaisista sopimuksista johtuvia rakennemuutoksia.
Tärkeä osa projektiamme on maiden väliset vertailut Norjan, Suomen, Saksan ja Iso-Britannian välillä. Kaikki nämä maat ovat kokeneet voimakasta teknologista muutosta (robottien käytössä, tekoälyssä ja kommunikaationopeudessa), mutta kuitenkin eri tahtiin. Niiden välillä on vaihtelua institutionaalisissa piirteissä kuten työpaikkojen suojelussa ja neuvottelujärjestelmässä. Myös toimiala- ja yritysrakenteet ovat erilaisia.