Masennuksen hermostolliset merkit
Päärahoittaja
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 12 000,00
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.04.2019
Hankkeen päättymispäivämäärä: 30.09.2019
Tiivistelmä
Haen työskentelyapurahaa masennuksen hermostollista perustaa käsittelevän väitöskirjatyön loppuun saattamiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa aivotutkimuksen keinoin masennukseen liittyviä hermostollisia merkkejä, joita voidaan mahdollisesti hyödyntää masennuksen diagnosoimiseen ja hoitojen suunnitteluun. Väitöskirjatutkimus tuottaa uutta tietoa masennuksen hermostollisesta perustasta eri ikäryhmissä ja masennustyypeissä.
Väitöskirjani koostuu kolmesta osajulkaisusta. Ensimmäisessä osajulkaisussa (Ruohonen & Astikainen, 2017) osoitimme, että tiettyihin välittäjäaineisiin liittyvät aivovasteet erosivat eri masennustyyppien välillä, millä voi olla merkitystä lääkehoidon vaikuttavuuden ennakoinnissa. Toisessa osajulkaisussa (Ruohonen, Alhainen & Astikainen, käsikirjoitus arvioitavana) tavoitteena on selvittää, onko tiedonkäsittelyn negatiivinen vääristymä (ks. Beck, 1967, 2008) masennuksessa pysyvän piirteen kaltainen vai oireiden mukaan vaihteleva ominaisuus. Tutkimuksemme tulokset osoittivat, että aivovasteet surullisiin kasvonilmeisiin ovat poikkeavan voimakkaita masentuneilla. Seurantamittauksissa lyhyen psykologisen hoidon jälkeen vääristymää ei enää kuitenkaan ilmennyt, mikä viittaa siihen että tiedonkäsittelyn vääristymä ei ole pysyvä vaan ennemminkin riippuvainen masennusoireiden määrästä. Vastaavanlaista seurantatutkimusta aivovasteiden muutoksista psykologisen hoidon jälkeen ei tietääksemme ole aiemmin tehty. Tämä tieto on merkityksellistä masennuksen luonteen ymmärtämiseksi ja toimivien masennushoitojen kehittämisessä. Kolmannessa osajulkaisussa pyrimme erottelemaan ikääntymiseen ja masennukseen liittyviä hermostollisia merkkejä toisistaan. Ikääntymiseen ja masennukseen tiedetään liittyvän samansuuntaisia muutoksia kognitiivisissa toiminnoissa ja välittäjäaineissa (ks. Hammar ym., 2009, Harada ym., 2013, Rodriguez ym., 2012), mutta niitä on toistaiseksi ollut vaikea erotella toisistaan. Hyödynnämme samaa koeasetelmaa kuin ensimmäisessä osajulkaisussa, mutta vertailemme aivovasteita eri ikäryhmissä. Alustavat tulokset osoittavat poikkeavia vasteita ikääntyneillä masentuneilla, mikä voi viitata ikääntymisen ja masennuksen yhteisvaikutukseen välittäjäaineiden toiminnassa.
Väitöskirjani koostuu kolmesta osajulkaisusta. Ensimmäisessä osajulkaisussa (Ruohonen & Astikainen, 2017) osoitimme, että tiettyihin välittäjäaineisiin liittyvät aivovasteet erosivat eri masennustyyppien välillä, millä voi olla merkitystä lääkehoidon vaikuttavuuden ennakoinnissa. Toisessa osajulkaisussa (Ruohonen, Alhainen & Astikainen, käsikirjoitus arvioitavana) tavoitteena on selvittää, onko tiedonkäsittelyn negatiivinen vääristymä (ks. Beck, 1967, 2008) masennuksessa pysyvän piirteen kaltainen vai oireiden mukaan vaihteleva ominaisuus. Tutkimuksemme tulokset osoittivat, että aivovasteet surullisiin kasvonilmeisiin ovat poikkeavan voimakkaita masentuneilla. Seurantamittauksissa lyhyen psykologisen hoidon jälkeen vääristymää ei enää kuitenkaan ilmennyt, mikä viittaa siihen että tiedonkäsittelyn vääristymä ei ole pysyvä vaan ennemminkin riippuvainen masennusoireiden määrästä. Vastaavanlaista seurantatutkimusta aivovasteiden muutoksista psykologisen hoidon jälkeen ei tietääksemme ole aiemmin tehty. Tämä tieto on merkityksellistä masennuksen luonteen ymmärtämiseksi ja toimivien masennushoitojen kehittämisessä. Kolmannessa osajulkaisussa pyrimme erottelemaan ikääntymiseen ja masennukseen liittyviä hermostollisia merkkejä toisistaan. Ikääntymiseen ja masennukseen tiedetään liittyvän samansuuntaisia muutoksia kognitiivisissa toiminnoissa ja välittäjäaineissa (ks. Hammar ym., 2009, Harada ym., 2013, Rodriguez ym., 2012), mutta niitä on toistaiseksi ollut vaikea erotella toisistaan. Hyödynnämme samaa koeasetelmaa kuin ensimmäisessä osajulkaisussa, mutta vertailemme aivovasteita eri ikäryhmissä. Alustavat tulokset osoittavat poikkeavia vasteita ikääntyneillä masentuneilla, mikä voi viitata ikääntymisen ja masennuksen yhteisvaikutukseen välittäjäaineiden toiminnassa.
Vastuullinen johtaja
Päävastuullinen yksikkö
Seurantakohteet
Profiloitumisalue: Hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö (Jyväskylän yliopisto JYU) JYU.Well; Monitieteinen oppimisen ja opetuksen tutkimus (Jyväskylän yliopisto JYU) MultiLeTe
