Väitöskirjatyö: Sukupolvikokemuksen näkökulma musiikin henkilökohtaisiin merkityksiin ja sen suhteutuminen ikäryhmän musiikilliseen arvomaailmaan
Päärahoittaja
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 28 250,00
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.01.2020
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.12.2020
Tiivistelmä
Väitöskirjassani ”Sukupolvikokemuksen näkökulma musiikin henkilökohtaisiin merkityksiin ja sen suhteutuminen ikäryhmän musiikilliseen arvomaailmaan” tutkin, millainen musiikillinen arvomaailma ja siihen liittyvä sukupolvikokemus Suomen jälleenrakennusajan lapsilla eli suurilla ikäluokilla on. Tutkimani sukupolvi alkaa ikääntyä ja heidän muistitoimintonsa saattavat alkaa heikentyä, joten selvitän, miten sukupolvikokemus tulisi huomioida yhteislaulutuokioissa ja ikäryhmän lapsuusmuistojen käsittelyssä.
Yhteneväisen sukupolvikokemusten vuoksi on mielekästä selvittää tarkemmin tietoa ikäryhmälle merkityksellisestä musiikista. Oletan, että jälleenrakennusajan lapsille tietyillä lauluilla on suurempi merkitys mielen ja muistojen virkistämisessä. Varhaisina elinvuosina tallentuneet musiikin muistijäljet säilyvät niin, että ne todennäköisesti tulevat mieleen ensimmäiseksi kysyttäessä vanhukselta lempilaulua – huolimatta siitä, että altistumme jatkuvasti nykyään muulle musiikille (Cohen ym. 2002). Vallitsevan käsityksen mukaan vaikuttavinta on 15-25-vuotiaana kuunneltu musiikki (Lyhty 2017), mutta väitän, että Suomessa ennen 1960-lukua lapsuuttaan eläneille nimenomaan lapsuudenaikaiset, itse lauletut laulut ovat tallentuneet mieliin parhaiten. Erityisesti muistoja herättävä tuttu musiikki voi liikuttaa muistisairaita syvällisesti ja saattaa hetkellisesti auttaa palauttamaan kognitiivisen fokuksen (Särkämö ym. 2011, 40). Hoivatyössä asiakkaiden hyvinvointia voitaisiin lisätä musiikkituokioilla, joissa otetaan huomioon asiakkaan arvot, jolloin he voisivat ylläpitää omaa toimijuuttaan, kulttuurista identiteettiään ja muistitoimintojaan tuttujen laulujen kautta.
Tutkimusaineiston kerään etnografisesti, tutkimusasetelmaan soveltuvilta suomalaisilta ja ruotsinsuomalaisilta ikäihmisiltä. Toteutan ryhmälaulutuokioita, joita havainnoin videolta ja syvähaastattelen osaa tutkittavista. Laulatan jälleenrakennusajalla suosittuja lauluja ja selvitän, onko miehillä ja naisilla lauluille erilaisia merkityksiä ja mitä vaikutuksia yksilön elämänhistoriaan laulujen, lapsuus- ja kotiseutumuistojen kautta on tullut. Aineistoa analysoin muistitietotutkimuksen metodein.
Tavoitteenani on saada väitöskirja valmiiksi kesään 2022 mennessä. Olen aloittanut väitöskirjatyöni syksyllä 2018 valmistelemalla aineistonkeruuta ja tutustumalla muistitietotutkimuksen metodiin ja tutkimuksen teoriaan. Tammikuun alussa 2019 aloin työskennellä täyspäiväisesti väitöskirjan parissa Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Maaliskuussa 2019 aloitan aineiston keräämisen ja analyysin, joita jatkan syksyyn 2021 asti. Aineistoa kerään Ruotsissa lukuvuoden 2020-2021 aikana. Palautan työni esitarkastukseen kevääseen 2022 mennessä ja väittelen kevään 2022 aikana. Tutkimukseni tuo uutta näkökulmaa vanhusten hyvinvointityöhön ja pitää yllä heille tärkeää kulttuuriperintöä: yhteislaulujen, kuten kansakoululaulujen ja kansanlaulujen laulamista.
Kirjallisuusluettelo tutkimussuunnitelmassa.
Yhteneväisen sukupolvikokemusten vuoksi on mielekästä selvittää tarkemmin tietoa ikäryhmälle merkityksellisestä musiikista. Oletan, että jälleenrakennusajan lapsille tietyillä lauluilla on suurempi merkitys mielen ja muistojen virkistämisessä. Varhaisina elinvuosina tallentuneet musiikin muistijäljet säilyvät niin, että ne todennäköisesti tulevat mieleen ensimmäiseksi kysyttäessä vanhukselta lempilaulua – huolimatta siitä, että altistumme jatkuvasti nykyään muulle musiikille (Cohen ym. 2002). Vallitsevan käsityksen mukaan vaikuttavinta on 15-25-vuotiaana kuunneltu musiikki (Lyhty 2017), mutta väitän, että Suomessa ennen 1960-lukua lapsuuttaan eläneille nimenomaan lapsuudenaikaiset, itse lauletut laulut ovat tallentuneet mieliin parhaiten. Erityisesti muistoja herättävä tuttu musiikki voi liikuttaa muistisairaita syvällisesti ja saattaa hetkellisesti auttaa palauttamaan kognitiivisen fokuksen (Särkämö ym. 2011, 40). Hoivatyössä asiakkaiden hyvinvointia voitaisiin lisätä musiikkituokioilla, joissa otetaan huomioon asiakkaan arvot, jolloin he voisivat ylläpitää omaa toimijuuttaan, kulttuurista identiteettiään ja muistitoimintojaan tuttujen laulujen kautta.
Tutkimusaineiston kerään etnografisesti, tutkimusasetelmaan soveltuvilta suomalaisilta ja ruotsinsuomalaisilta ikäihmisiltä. Toteutan ryhmälaulutuokioita, joita havainnoin videolta ja syvähaastattelen osaa tutkittavista. Laulatan jälleenrakennusajalla suosittuja lauluja ja selvitän, onko miehillä ja naisilla lauluille erilaisia merkityksiä ja mitä vaikutuksia yksilön elämänhistoriaan laulujen, lapsuus- ja kotiseutumuistojen kautta on tullut. Aineistoa analysoin muistitietotutkimuksen metodein.
Tavoitteenani on saada väitöskirja valmiiksi kesään 2022 mennessä. Olen aloittanut väitöskirjatyöni syksyllä 2018 valmistelemalla aineistonkeruuta ja tutustumalla muistitietotutkimuksen metodiin ja tutkimuksen teoriaan. Tammikuun alussa 2019 aloin työskennellä täyspäiväisesti väitöskirjan parissa Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Maaliskuussa 2019 aloitan aineiston keräämisen ja analyysin, joita jatkan syksyyn 2021 asti. Aineistoa kerään Ruotsissa lukuvuoden 2020-2021 aikana. Palautan työni esitarkastukseen kevääseen 2022 mennessä ja väittelen kevään 2022 aikana. Tutkimukseni tuo uutta näkökulmaa vanhusten hyvinvointityöhön ja pitää yllä heille tärkeää kulttuuriperintöä: yhteislaulujen, kuten kansakoululaulujen ja kansanlaulujen laulamista.
Kirjallisuusluettelo tutkimussuunnitelmassa.
