Aktiivinen kulkeminen ja liikuntaseuraharrastamisen jatkuvuus lapsuudesta aikuisuuteen ja näiden periytyminen seuraavalle sukupolvelle.


Päärahoittaja

Rahoittajan antama koodi/diaarinumero: OKM/36/626/2020


Päärahoittajan myöntämä tuki (€)

  • 220 000,00


Rahoitusohjelma


Hankkeen aikataulu

Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.04.2020

Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.03.2023


Tiivistelmä

Tieteelliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet
Tämä tutkimushanke pyrkii tunnistamaan aktiivisen liikkumisen ja urheiluseuraharrastamiseen liittyviä kehitysmalleja lapsuudesta aikuisuuteen ja miten nämä periytyvät seuraavalle sukupolvelle. Lisäksi tarkoituksena on selvittää millaisia muutoksia ajan kuluessa on tapahtunut aktiivisessa liikkumisessa sekä urheiluseuraharrastamisessa keskittyen erityisesti muutosten yhteyksiin painoindeksissä (BMI), sosioekonomiseen asemassa, maantieteellisessä ja sijainnissa.

Menetelmät
Itseraportoidun urheiluseuraharrastamisen ja aktiivisen liikkumisen kehityskulkuja selvitetään lapsuudesta aikuisuuteen monitasomallinnuksella. Erilaisten trajektoreiden yhteyttä heidän lastensa vastaaviin muuttujiin selvitetään hyödyntämällä Bolck-Croon-Hagenaarsin menetelmällä. Tämän lisäksi hyödynnetään objektiivisesti mitattua aineistoa (2007-2019) kolmelta mittauspisteeltä aikuisväestöltä (30-56 vuotta).

Aineisto
Tutkimuksen aineisto on peräisin Lasten ja nuorten sepelvatimotaudin riskitekijät -tutkimuksesta. Tutkimus on aloitettu vuonna 1980 viiden yliopiston yhteistyönä.Lähtötilanteessa yhteensä 3,596 suomalaista osallistui tutkimukseen kuudesta eri kohortista. Näitä kohortteja on seurattu yhteensä yhdeksän kertaa (1980, 1983, 1986, 1989, 1992, 2001, 2007, 2011 ja 2018/2019). Alkuperäisen kohdejoukon lisäksi,vuoden 2019 aineistonkeräyksessä mukaan otettiin alkuperäisen kohdejoukon jälkeläiset. Vuoden aineistonkeräyksessä mukana oli 1,964 osallistujaa alkuperäisaineistosta ja 2,324 jälkeläistä.

Odotetut tulokset ja vaikuttavuus
Tämä tutkimus tuottaa tietoa fyysisen aktiivisuuden erilaisista kehitysmalleista lapsuudesta aikuisuuteen ja miten nämä mallit ovat yhteydessä kehon painoindeksiin (BMI) sosioekonomiseen asemaan ja maantieteelliseen sijaintiin. Tämän lisäksi tutkimus lisää ymmärrystä miten aktiivinen liikkuminen ja urheiluseuraharrastaminen siirtyvät sukupolvelta toiselle. Tutkimuksen antama tieto tukee poliittista päätöksentekoa siinä, millainen liikunta tukee parhaiten aktiivisen elämäntavan kehittymistä. Tutkimuksen antaman tiedon perusteella voidaan myös luoda malleja, jotka tukevat yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua liikuntaan ja aktiiviseen liikkumiseen asuinpaikasta, sukupuolesta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta.


Vastuullinen johtaja


Muut hankkeeseen liittyvät henkilöt (JYU)


Päävastuullinen yksikkö


Viimeisin päivitys 2021-12-04 klo 13:49