Yksisoluisen alkueliöihin kuuluvan loisen ja sen isäntälajina toimivan monisukasmadon väliset
vuorovaikutukset sekä loisinfektion molekylaariset mekanismit


Main funder


Funds granted by main funder (€)

4 900,00


Funding program

Foundation (Funding programs)


Project timetable

Project start date: 01/05/2020

Project end date: 31/12/2021


Summary

Tutkin väitöskirjassani loisen ja isännän välisiä vuorovaikutuksia evolutiivisesta näkökulmasta. Toisin kun
symbionttiset mikrobit, loiset elävät isäntäeliönsä kustannuksella usein aiheuttaen jonkinlaista haittaa
isännälle. Isäntäeliöt voivat puolustautua loisilta usealla eri tavalla mm. muokkaamalla elinkiertopiirteitään.
Luonnonvalinta voi suosia isännän kykyä muokata elinkiertopiirteitään loisinfektiota vastaan, ja suosia
vastavoroisesti loisen kykyä kehittyä paremmin infektoivaksi. Väitöskirjatutkimukseni päätavoitteena on tutkia
vastikään löydetyn yksisoluisiin alkueliöihin kuuluvan loisen (Selenidium pygospionis, Apicomplexa)
vaikutusta sen isäntänä toimivan hiekkaputkimadon (Pygospio elegans) fysiologiaan ja kelpoisuuteen, sekä
selvittää, voisiko infektio tai sen määrä selittää isäntälajin tuottamien toukkien kehitykseen liittyvää
polymorfismia. Hiekkaputkimatopopulaatioissa havaitaan morfologisesti erilaisia toukkia jopa saman
populaation sisällä ja sille ei ole löytynyt selkeää geneettistä tai ympäristötekijöistä johtuvaa selitystä. Toisin
sanoen, tutkin voisiko erilaisten toukkamuotojen esiintyminen olla evolutiivinen sopeuma välttää
populaatiossa esiintyvää loisinfektiota. Vaikka Selenidium -suvun loiset ovat yleisiä meressä elävien
selkärangattomien suolistossa, niiden vaikutuksista isäntien kelpoisuuteen ei ole aiemmin tutkittu.


Principal Investigator


Primary responsible unit


Last updated on 2020-03-06 at 08:42