Tiedonkäsittely masennuksessa - vegetatiivisten ja affektiivisten oireiden merkitys
Päärahoittaja
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 26 000,00
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.04.2020
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.03.2022
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan aivojen tiedonkäsittelyä tutkimalla hermostollisia merkkejä, jotka voivat tulevaisuudessa auttaa masennuksen diagnosoinnin tarkentamisessa ja hoitojen suunnittelussa.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ovatko masennusta sairastavilla henkilöillä aivojen herätevasteet ääniin, tuntoärsykkeisiin ja/tai kasvokuviin sekä interoseptiivinen (elimistön sisäisten tilojen aistimiseen liittyvä) tarkkuus erilaisia riippuen heidän oireprofiilistaan (affektiiviset vs. vegetatiiviset oireet). Aivovasteita mitataan elektroenkefalogrammilla (EEG) ja interoseptiivista tarkkuutta sydämen sykkeen arviointitehtävällä.
Tutkimuksen kohdejoukkona ovat masennusta (diagnoosit F32, F33 ja F34.1) sairastavat 18-60 -vuotiaat henkilöt. Verrokkeina ovat ikä- ja sukupuolivakioidut ei-masentuneet henkilöt. Kumpaankin ryhmään rekrytoidaan vähintään 40 tutkittavaa.
Tutkimus tulee tuottamaan tietoa ihmisen aivojen tiedonkäsittelystä terveillä ja masennusta sairastavilla henkilöillä. Lisäksi se tuottaa tietoa tiedonkäsittelyn muutosten yhteydestä vegetatiivisiin ja affektiivisiin masennusoireisiin. Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä masennuksen hermostollisesta perustasta ja tiedonkäsittelyn pulmasta masennuksessa, mikä olisi tärkeää masennusdiagnosoinnin tarkentamisessa. Aivovasteita saatetaan voida tulevaisuudessa käyttää ns. biomarkkereina, jotka olisivat täsmällisempiä ja herkempiä mittareita kuin tällä hetkellä masennuksen diagnosoinnissa käytettävät menetelmät. Masennuksen hermostollisen perustan entistä parempi tunteminen voi mahdollistaa masennuksen alaryhmien erottelemisen ja kullekin alaryhmälle tehokkaan hoitomuodon suunnittelun.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ovatko masennusta sairastavilla henkilöillä aivojen herätevasteet ääniin, tuntoärsykkeisiin ja/tai kasvokuviin sekä interoseptiivinen (elimistön sisäisten tilojen aistimiseen liittyvä) tarkkuus erilaisia riippuen heidän oireprofiilistaan (affektiiviset vs. vegetatiiviset oireet). Aivovasteita mitataan elektroenkefalogrammilla (EEG) ja interoseptiivista tarkkuutta sydämen sykkeen arviointitehtävällä.
Tutkimuksen kohdejoukkona ovat masennusta (diagnoosit F32, F33 ja F34.1) sairastavat 18-60 -vuotiaat henkilöt. Verrokkeina ovat ikä- ja sukupuolivakioidut ei-masentuneet henkilöt. Kumpaankin ryhmään rekrytoidaan vähintään 40 tutkittavaa.
Tutkimus tulee tuottamaan tietoa ihmisen aivojen tiedonkäsittelystä terveillä ja masennusta sairastavilla henkilöillä. Lisäksi se tuottaa tietoa tiedonkäsittelyn muutosten yhteydestä vegetatiivisiin ja affektiivisiin masennusoireisiin. Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä masennuksen hermostollisesta perustasta ja tiedonkäsittelyn pulmasta masennuksessa, mikä olisi tärkeää masennusdiagnosoinnin tarkentamisessa. Aivovasteita saatetaan voida tulevaisuudessa käyttää ns. biomarkkereina, jotka olisivat täsmällisempiä ja herkempiä mittareita kuin tällä hetkellä masennuksen diagnosoinnissa käytettävät menetelmät. Masennuksen hermostollisen perustan entistä parempi tunteminen voi mahdollistaa masennuksen alaryhmien erottelemisen ja kullekin alaryhmälle tehokkaan hoitomuodon suunnittelun.
Vastuullinen johtaja
Päävastuullinen yksikkö
Seurantakohteet
Profiloitumisalue: Hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö (Jyväskylän yliopisto JYU) JYU.Well
Vapaat asiasanat
Aivojen herätevasteet; aistitiedon käsittely; interoseptio; masennus