Elämänkulkunäkökulma fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn: Psykososiaalisten ja
biologisten tekijöiden roolia selvittämässä
Päärahoittaja
Rahoittajan antama koodi/diaarinumero: 334419
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 223 858,00
Rahoitusohjelma
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.09.2020
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.08.2023
Tiivistelmä
Elämänkulkunäkökulma fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn: Psykososiaalisten ja biologisten tekijöiden roolia selvittämässä
Johdanto. Väestön ikääntyminen asettaa uusia haasteita nyky-yhteiskunnalle. Toiminnanvajauksien ja muistisairauksien kanssa elävien ihmisten määrä kasvaa nopeasti, kun vanhoista vanhimpien (ikä 85+) henkilöiden määrä kasvaa vauhdilla. Vaikka paljon tiedetäänkin jo fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä, on vielä useita tekijöitä, joiden merkitystä ei juuri tunneta. Yksi näistä tekijöistä liittyy psykososiaalisten tekijöiden pitkäaikaisiin terveysvaikutuksiin.
Tavoite. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää psykososiaalisten ja biologisten tekijöiden välistä keskinäistä suhdetta, sekä suhdetta fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn koko elämänkaaren aikana. Pyrkimyksenä on tutkia mahdollisia mekanismeja, mukaan lukien biologista ikääntymistä kuvaavat markkerit (epigeneettinen kello), joiden välityksellä psykososiaalisten tekijöiden vaikutukset fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn välittyvät.
Menetelmät. Tutkimusaineistona käytetään kahta ainutlaatuista pitkittäistutkimusta Suomesta (Cardiovascular Risk Factors in Aging and Dementia, CAIDE) ja Ruotsista (Swedish Adoption/Twin Study of Aging, SATSA), joiden seuranta-aika yltää 40 vuoteet, aina keski-iästä vanhoista vanhimpiin asti, mukaan lukien tietoja myös lapsuudesta. CAIDE:n perusjoukon tutkittavat tulevat viidestä väestöpohjaisesta tutkimuskohortista (Pohjois-Karjala Projekti ja FINMONICA-tutkimus, myöhemmin FINRISK-tutkimus), joihin tutkittavat osallistuivat keski-iässä. Ensimmäinen seurantatutkimus CAIDE:ssa järjestettiin vuonna 1998 (n=1449). SATSA sisältää samaa sukupuolta olevia kaksospareja, joista toiset on kasvatettu yhdessä ja toiset erillään alkaen ennen 11 vuoden ikää. SATSA alkoi vuonna 1984 postikyselyllä (n=3838; 958 paria; ikä 29–96 years). Tutkimuskäynnit SATSA:ssa alkoivat vuonna 1986, jolloin kaikki 50 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat tutkittavat kutsuttiin tutkimuskäynnille (n=645; 303 paria).
Tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Projekti tarjoaa elämänkulkunäkökulman monimutkaisille yhteyksille siitä, miten keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa ja mikä ennen pitkää voitaneen havaita fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn laskuna. Useita vuosikymmeniä pitkien seurantatutkimusten myötä projekti tarjoaa mahdollisuuden perehtyä fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn laskun taustalla oleviin mekanismeihin ja syihin, mikä tarjoaa potentiaalisen mahdollisuuden tieteellisten läpimurtojen tekemiseen, tieteen uudistumiseen ja teorianmuodostukseen. Tutkimuksen löydökset auttavat kehittämään keskitettyjä interventioita, jotka edistävät hyvää fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä ja auttavat edelleen suunnittelemaan yksilöllistä terveydenhuoltoa.
Avainsanat: Hyvinvointi, sosiaaliset tekijät, toiminnanvajaus, dementia, pitkittäistutkimus, vanhoista vanhimmat
Johdanto. Väestön ikääntyminen asettaa uusia haasteita nyky-yhteiskunnalle. Toiminnanvajauksien ja muistisairauksien kanssa elävien ihmisten määrä kasvaa nopeasti, kun vanhoista vanhimpien (ikä 85+) henkilöiden määrä kasvaa vauhdilla. Vaikka paljon tiedetäänkin jo fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä, on vielä useita tekijöitä, joiden merkitystä ei juuri tunneta. Yksi näistä tekijöistä liittyy psykososiaalisten tekijöiden pitkäaikaisiin terveysvaikutuksiin.
Tavoite. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää psykososiaalisten ja biologisten tekijöiden välistä keskinäistä suhdetta, sekä suhdetta fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn koko elämänkaaren aikana. Pyrkimyksenä on tutkia mahdollisia mekanismeja, mukaan lukien biologista ikääntymistä kuvaavat markkerit (epigeneettinen kello), joiden välityksellä psykososiaalisten tekijöiden vaikutukset fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn välittyvät.
Menetelmät. Tutkimusaineistona käytetään kahta ainutlaatuista pitkittäistutkimusta Suomesta (Cardiovascular Risk Factors in Aging and Dementia, CAIDE) ja Ruotsista (Swedish Adoption/Twin Study of Aging, SATSA), joiden seuranta-aika yltää 40 vuoteet, aina keski-iästä vanhoista vanhimpiin asti, mukaan lukien tietoja myös lapsuudesta. CAIDE:n perusjoukon tutkittavat tulevat viidestä väestöpohjaisesta tutkimuskohortista (Pohjois-Karjala Projekti ja FINMONICA-tutkimus, myöhemmin FINRISK-tutkimus), joihin tutkittavat osallistuivat keski-iässä. Ensimmäinen seurantatutkimus CAIDE:ssa järjestettiin vuonna 1998 (n=1449). SATSA sisältää samaa sukupuolta olevia kaksospareja, joista toiset on kasvatettu yhdessä ja toiset erillään alkaen ennen 11 vuoden ikää. SATSA alkoi vuonna 1984 postikyselyllä (n=3838; 958 paria; ikä 29–96 years). Tutkimuskäynnit SATSA:ssa alkoivat vuonna 1986, jolloin kaikki 50 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat tutkittavat kutsuttiin tutkimuskäynnille (n=645; 303 paria).
Tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Projekti tarjoaa elämänkulkunäkökulman monimutkaisille yhteyksille siitä, miten keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa ja mikä ennen pitkää voitaneen havaita fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn laskuna. Useita vuosikymmeniä pitkien seurantatutkimusten myötä projekti tarjoaa mahdollisuuden perehtyä fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn laskun taustalla oleviin mekanismeihin ja syihin, mikä tarjoaa potentiaalisen mahdollisuuden tieteellisten läpimurtojen tekemiseen, tieteen uudistumiseen ja teorianmuodostukseen. Tutkimuksen löydökset auttavat kehittämään keskitettyjä interventioita, jotka edistävät hyvää fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä ja auttavat edelleen suunnittelemaan yksilöllistä terveydenhuoltoa.
Avainsanat: Hyvinvointi, sosiaaliset tekijät, toiminnanvajaus, dementia, pitkittäistutkimus, vanhoista vanhimmat
Vastuullinen johtaja
Muut hankkeeseen liittyvät henkilöt (JYU)
Päävastuullinen yksikkö
Seurantakohteet
Profiloitumisalue: Aktiivisena ikääntyminen ja hoiva (Jyväskylän yliopisto JYU) AAC; Hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö (Jyväskylän yliopisto JYU) JYU.Well
Liittyvät julkaisut ja muut tuotokset
- Health and disability across the life-course (2021) Lisko, Inna; D2; OA; 978-952-226-211-0
- How can dementia and disability be prevented in older adults : Where are we today and where are we going? (2021) Lisko, Inna; et al.; A2; OA
- Personal Social Networks of Community-Dwelling Oldest Old During the Covid-19 Pandemic : A Qualitative Study (2021) Kulmala, Jenni; et al.; A1; OA