Digiosallisuus Suomessa
Päärahoittaja
Rahoittajan antama koodi/diaarinumero: VN/14609/2019
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 80 000,00
Rahoitusohjelma
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.04.2020
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.12.2021
Tiivistelmä
Hanke tuottaa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan vuoden 2020 haun teeman ”7.3 Digiosallisuus Suomessa” hankekuvauksessa edellytetyt tulokset, jotka on kuvattu tarkemmin seuraavassa.
Hankkeessa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin, jotka on jaoteltu alla neljän tutkimustehtävän alle:
1. Digiosallisuuden määrittely
1. Miten digiosallisuus määritellään eri tieteenalojen (tai poikkitieteellisistä) näkökulmista?
2. Mitä digiosallisuus tarkoittaa eri hallinnonalojen näkökulmasta?
2. Digiosallisuuden seuranta ja mittaristo
1. Miten digiosallisuutta ja sen kehitystä voidaan seurata, mitata ja arvioida?
3. Tilannekuva, haasteet ja mahdollisuudet
1. Millaista tietoa on saatavilla digiosallisuuden toteutumisesta Suomessa tällä hetkellä?
2. Mitkä ovat digitaalisten palveluiden mahdollisuudet ja haasteet (yleisesti ja hallinnonaloittain)?
3. Mitä ja miten digitalisaatio on mahdollistanut osallisuutta yhteiskunnan eri sektoreilla ja toimialueilla (esim. koulutus, työpaikat, palveluiden käyttö, asiointi, yhteisöllisyys, vaikuttaminen)?
4. Edistäminen, yhteistyö ja hyvät käytännöt
1. Millaisia hyviä käytäntöjä digitaalisen osallisuuden edistämisen osalta voitaisiin hyödyntää ja jakaa sektoreiden ja toimialueiden välillä?
2. Miten rakennetaan tiiviimpää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa parhaista käytännöistä eri toimijoiden välillä?
3. Millä yhteiskunnallisilla keinoilla voidaan edistää digiosallisuutta?
Hankkeen tavoitteena on luoda kattava kokonaiskuva kansallisesta tilanteesta, hyvistä käytänteistä ja eri tahojen rooleista, sekä mittaristo, jota voidaan hyödyntää digiosallisuuden arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa.
Tavoitteeseen pääsemiseksi hankkeessa tuotetaan ensimmäisenä välituloksena kokoava selvitys digiosallisuuden määrittelystä eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Sen monitieteisenä tavoitteena on rakentaa kokonaiskäsitys tieteellisessä tutkimuksessa tällä hetkellä käytössä olevista tulkinnoista eri hallinnonaloja yhdistäväksi kokonaisuudeksi sekä uuden, digiosallisuutta kuvaavan mittariston rakentamiseksi.
Toisena välituloksena laaditaan luonnos digiosallisuuden arviointikehikosta ja sen mittareista, toimenpide-ehdotuksista ja käytännöistä, sekä validoidaan niitä valittujen tapausten osalta.
Hankkeen lopputuloksena syntyy digiosallisuuden arviointikehikko ja mittaristo, sekä kansallinen tilannekuva, hyvien käytänteiden listaus ja eri tahojen roolien kuvaus.
Hankkeessa hyödynnetään aihealueen olemassa olevaa tutkimusta ja muuta aineistoa, hakutekstin viitteiden lisäksi mm. poikkitieteellisiä digiosallisuuden näkökulmia, Euroopan unionin tavoitteita, suosituksia ja direktiivejä aihealueeseen liittyen, VM:n Digi Arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomusta, ASPA-säätiön Digitaalinen arki -loppuraporttia, käytössä ja suunnitteilla olevia digiosallisuuden metriikoita sekä mm. aiemmissa VN TEAS-hankkeissa (kuten TuoDigi ja RoboÄly) esille nousseita digiratkaisujen kehittämiseen ja käyttäjälähtöisyyteen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi hyödynnetään laajasti tekijöiden verkostoja, sekä meneillään olevia hankkeita, kuten DigiIN.
Hankkeessa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin, jotka on jaoteltu alla neljän tutkimustehtävän alle:
1. Digiosallisuuden määrittely
1. Miten digiosallisuus määritellään eri tieteenalojen (tai poikkitieteellisistä) näkökulmista?
2. Mitä digiosallisuus tarkoittaa eri hallinnonalojen näkökulmasta?
2. Digiosallisuuden seuranta ja mittaristo
1. Miten digiosallisuutta ja sen kehitystä voidaan seurata, mitata ja arvioida?
3. Tilannekuva, haasteet ja mahdollisuudet
1. Millaista tietoa on saatavilla digiosallisuuden toteutumisesta Suomessa tällä hetkellä?
2. Mitkä ovat digitaalisten palveluiden mahdollisuudet ja haasteet (yleisesti ja hallinnonaloittain)?
3. Mitä ja miten digitalisaatio on mahdollistanut osallisuutta yhteiskunnan eri sektoreilla ja toimialueilla (esim. koulutus, työpaikat, palveluiden käyttö, asiointi, yhteisöllisyys, vaikuttaminen)?
4. Edistäminen, yhteistyö ja hyvät käytännöt
1. Millaisia hyviä käytäntöjä digitaalisen osallisuuden edistämisen osalta voitaisiin hyödyntää ja jakaa sektoreiden ja toimialueiden välillä?
2. Miten rakennetaan tiiviimpää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa parhaista käytännöistä eri toimijoiden välillä?
3. Millä yhteiskunnallisilla keinoilla voidaan edistää digiosallisuutta?
Hankkeen tavoitteena on luoda kattava kokonaiskuva kansallisesta tilanteesta, hyvistä käytänteistä ja eri tahojen rooleista, sekä mittaristo, jota voidaan hyödyntää digiosallisuuden arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa.
Tavoitteeseen pääsemiseksi hankkeessa tuotetaan ensimmäisenä välituloksena kokoava selvitys digiosallisuuden määrittelystä eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Sen monitieteisenä tavoitteena on rakentaa kokonaiskäsitys tieteellisessä tutkimuksessa tällä hetkellä käytössä olevista tulkinnoista eri hallinnonaloja yhdistäväksi kokonaisuudeksi sekä uuden, digiosallisuutta kuvaavan mittariston rakentamiseksi.
Toisena välituloksena laaditaan luonnos digiosallisuuden arviointikehikosta ja sen mittareista, toimenpide-ehdotuksista ja käytännöistä, sekä validoidaan niitä valittujen tapausten osalta.
Hankkeen lopputuloksena syntyy digiosallisuuden arviointikehikko ja mittaristo, sekä kansallinen tilannekuva, hyvien käytänteiden listaus ja eri tahojen roolien kuvaus.
Hankkeessa hyödynnetään aihealueen olemassa olevaa tutkimusta ja muuta aineistoa, hakutekstin viitteiden lisäksi mm. poikkitieteellisiä digiosallisuuden näkökulmia, Euroopan unionin tavoitteita, suosituksia ja direktiivejä aihealueeseen liittyen, VM:n Digi Arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomusta, ASPA-säätiön Digitaalinen arki -loppuraporttia, käytössä ja suunnitteilla olevia digiosallisuuden metriikoita sekä mm. aiemmissa VN TEAS-hankkeissa (kuten TuoDigi ja RoboÄly) esille nousseita digiratkaisujen kehittämiseen ja käyttäjälähtöisyyteen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi hyödynnetään laajasti tekijöiden verkostoja, sekä meneillään olevia hankkeita, kuten DigiIN.
Vastuullinen johtaja
Muut hankkeeseen liittyvät henkilöt (JYU)
Päävastuullinen yksikkö
Seurantakohteet
Profiloitumisalue: Aktiivisena ikääntyminen ja hoiva (Jyväskylän yliopisto JYU) AAC; Hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö (Jyväskylän yliopisto JYU) JYU.Well
