Kulttuuritoiminnan muodot ja merkitykset 2020-luvun lähiössä: kaksi tapaustutkimusta Jyväskylässä
Päärahoittaja
Rahoittajan antama koodi/diaarinumero: VN/10708/2020
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 410 348,00
Rahoitusohjelma
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.01.2021
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.01.2023
Tiivistelmä
Tutkimushankkeen tarkoituksena on hallituksen lähiöohjelman mukaisesti edistää lähiöalueiden elinvoimaisuutta tuottamalla tietoa siitä, kuinka kulttuuritoiminta elävöittää lähiöitä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää sekä alueen asukkaiden ja yhteisöjen omaehtoisen että kulttuuri-instituutioiden järjestämän toiminnan merkitystä lähiöiden arjessa. Lisäksi tutkimme sitä, miten kaupungin kulttuuripoliittiset toimenpiteet saavuttavat lähiöissä asuvat ihmiset. Tutkimushanke kohdistuu Jyväskylän kahteen lähiöön, Huhtasuolle ja Keltinmäkeen, joissa on sosioekonomisilla mittareilla tarkasteltuna eniten kehityshaasteita. Hankkeessa tehtävä tutkimus ja toimenpiteet tukevat erityisesti lähiöohjelman kehittämisteemoja 3. Yhteistyö luo yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta sekä 7. Taide ja kulttuuripalvelut elävöittävät lähiöitä.
Kaupunkien asukkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistävät laadukas ja monipuolinen vapaa-ajan tarjonta sekä yhteisölliset tapahtumat. Kulttuuriin liittyvällä toiminnalla on myös merkittävä rooli ihmisten alueisiin kiinnittymisessä, itsensä toteuttamisessa sekä ihmisten välisen kommunikaation ja yhteisöllisyyden rakentajana. Kulttuuritoiminta lisää myös alueiden vetovoimaisuutta houkuttelevina asuinpaikkoina. Julkisten palvelujen lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan kolmannen ja niin sanotun neljännen sektorin eli ei-organisoitujen yhteisöjen tuottamaa kulttuuritoimintaa lähiöissä. Tämä tieto auttaa ymmärtämään kulttuurin roolia erilaisten alueiden elinvoimaisuuden ja eriarvoisuuden rakentumisen prosesseissa. Kulttuuritoiminta käsittää tässä tutkimuksessa taiteen ja varsinaisen kulttuuritoiminnan lisäksi laajasti erilaisia vapaa-ajan toimintoja, joilla on merkitystä lähiössä asuville ihmisille.
Tutkimushanke on teoreettisilta lähtökohdiltaan monitieteinen ja sen metodologiassa hyödynnetään erilaisia laadullisia ja määrällisiä aineistonkeruu ja -analyysimenetelmiä. Tutkimuksessa tarkastellaan kahden Jyväskylän lähiöiden kulttuuritoimintaa kolmesta toisiinsa liittyvästä näkökulmasta:
Lähiöiden kulttuuritoiminnan kartoitus:
Tuotetaan karttapohjainen kokonaiskuva lähiöiden kulttuuritoiminnasta ja -palveluista.
- Mitä kulttuuritoimintaa lähiöissä on tarjolla?
- Ketkä tuottavat lähiöiden kulttuuritoiminnan? Mukaan lukien julkinen, yksityinen, kolmas ja neljäs sektori.
- Minkälaista kulttuuritoimintaa lähiössä asuvat ihmiset tuottavat ja käyttävät?
Omaehtoisen kulttuuritoiminnan rooli lähiöiden asukkaiden arjessa: Pyritään löytämään erityisesti ns. neljännen sektorin kautta tuotettua kulttuuritoimintaa, joka ei näy kulttuuritilastoissa tai julkisissa palvelurakenteissa. Omaehtoisen kulttuuritoiminnan merkitystä tarkastellaan yhteisöllisyyden, paikkaan kiinnittymisen ja viihtyvyyden kautta.
- Miten omaehtoinen kulttuuritoiminta vaikuttaa lähiöiden yhteisöllisyyteen ja ihmisten kokemaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen?
- Miten omaehtoinen kulttuuritoiminta vaikuttaa asukkaiden paikkaan kiinnittymiseen ja alueelliseen identiteettiin?
- Mitkä omaehtoisen kulttuuritoiminnan muodot ja toimintaympäristöt koetaan merkityksellisiksi alueen viihtyvyyden kannalta?
Kulttuuri- ja kaupunkipoliittinen näkökulma:
Tutkimuksessa tarkastellaan kaupungin kulttuuripoliittisia toimenpiteitä lähiöissä.
- Miten kaupungin kulttuuripoliittiset toimenpiteet huomioivat asukkaiden aktiivisen toimijuuden asuinalueidensa kehittämisessä ja osana kaupungin kehittämistä?
- Miten lähiöiden asukkaiden omaehtoinen kulttuuritoiminta on osa kaupungin kulttuuripolitiikkaa?
Tutkimuksella tuotetaan yleistettävää tietoa siitä, minkälaista kulttuuritoiminta on 2020-luvun suomalaisessa lähiössä sekä miten kaupunkien kulttuuripoliittiset toimenpiteet tavoittavat lähiössä asuvat ihmiset. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kaupunkisuunnittelun ja alueellisen kulttuuripolitiikan kehittämisen tukena lähiöiden positiivisen kehityksen edistämiseen tuottamalla tärkeää tietoa esimerkiksi siitä, miten taidelaitosten yleisötyö saavuttaa lähiöissä asuvia ihmisiä. Kolmannen ja neljännen sektorien toiminnasta saatu tieto auttaa lisäksi kohdentamaan julkisia tukia mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Tutkimuksen tavoitteena on myös saada aikaan positiivisia muutoksia tutkittavilla alueilla. Hankkeen tulosten pohjalta koostetaan konkreettisia kehittämisehdotuksia tutkittavien alueiden elinvoimaisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Tavoitteena on myös vahvistaa paikallisia verkostoja ja aktivoida asukkaita yhteisölähtöiseen kehittämistoimintaan eli kannustaa alueellisia toimijoita tekemään omat yhteisölähtöiset kehittämissuunnitelmat tulosten pohjalta. Hankkeessa tehdään yhteistyötä yhteisötoimijoiden lisäksi myös Jyväskylän kaupungin ja alueen kulttuurilaitosten kanssa.
Tutkimus toteutetaan Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen Kulttuuripolitiikan yksikön sekä Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen konsortiona. Tutkimusryhmään kuuluu neljä palkattua tutkijaa sekä hankkeen johtaja. Hanke toteutetaan 1.9.2020-31.12.2022.
Kaupunkien asukkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistävät laadukas ja monipuolinen vapaa-ajan tarjonta sekä yhteisölliset tapahtumat. Kulttuuriin liittyvällä toiminnalla on myös merkittävä rooli ihmisten alueisiin kiinnittymisessä, itsensä toteuttamisessa sekä ihmisten välisen kommunikaation ja yhteisöllisyyden rakentajana. Kulttuuritoiminta lisää myös alueiden vetovoimaisuutta houkuttelevina asuinpaikkoina. Julkisten palvelujen lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan kolmannen ja niin sanotun neljännen sektorin eli ei-organisoitujen yhteisöjen tuottamaa kulttuuritoimintaa lähiöissä. Tämä tieto auttaa ymmärtämään kulttuurin roolia erilaisten alueiden elinvoimaisuuden ja eriarvoisuuden rakentumisen prosesseissa. Kulttuuritoiminta käsittää tässä tutkimuksessa taiteen ja varsinaisen kulttuuritoiminnan lisäksi laajasti erilaisia vapaa-ajan toimintoja, joilla on merkitystä lähiössä asuville ihmisille.
Tutkimushanke on teoreettisilta lähtökohdiltaan monitieteinen ja sen metodologiassa hyödynnetään erilaisia laadullisia ja määrällisiä aineistonkeruu ja -analyysimenetelmiä. Tutkimuksessa tarkastellaan kahden Jyväskylän lähiöiden kulttuuritoimintaa kolmesta toisiinsa liittyvästä näkökulmasta:
Lähiöiden kulttuuritoiminnan kartoitus:
Tuotetaan karttapohjainen kokonaiskuva lähiöiden kulttuuritoiminnasta ja -palveluista.
- Mitä kulttuuritoimintaa lähiöissä on tarjolla?
- Ketkä tuottavat lähiöiden kulttuuritoiminnan? Mukaan lukien julkinen, yksityinen, kolmas ja neljäs sektori.
- Minkälaista kulttuuritoimintaa lähiössä asuvat ihmiset tuottavat ja käyttävät?
Omaehtoisen kulttuuritoiminnan rooli lähiöiden asukkaiden arjessa: Pyritään löytämään erityisesti ns. neljännen sektorin kautta tuotettua kulttuuritoimintaa, joka ei näy kulttuuritilastoissa tai julkisissa palvelurakenteissa. Omaehtoisen kulttuuritoiminnan merkitystä tarkastellaan yhteisöllisyyden, paikkaan kiinnittymisen ja viihtyvyyden kautta.
- Miten omaehtoinen kulttuuritoiminta vaikuttaa lähiöiden yhteisöllisyyteen ja ihmisten kokemaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen?
- Miten omaehtoinen kulttuuritoiminta vaikuttaa asukkaiden paikkaan kiinnittymiseen ja alueelliseen identiteettiin?
- Mitkä omaehtoisen kulttuuritoiminnan muodot ja toimintaympäristöt koetaan merkityksellisiksi alueen viihtyvyyden kannalta?
Kulttuuri- ja kaupunkipoliittinen näkökulma:
Tutkimuksessa tarkastellaan kaupungin kulttuuripoliittisia toimenpiteitä lähiöissä.
- Miten kaupungin kulttuuripoliittiset toimenpiteet huomioivat asukkaiden aktiivisen toimijuuden asuinalueidensa kehittämisessä ja osana kaupungin kehittämistä?
- Miten lähiöiden asukkaiden omaehtoinen kulttuuritoiminta on osa kaupungin kulttuuripolitiikkaa?
Tutkimuksella tuotetaan yleistettävää tietoa siitä, minkälaista kulttuuritoiminta on 2020-luvun suomalaisessa lähiössä sekä miten kaupunkien kulttuuripoliittiset toimenpiteet tavoittavat lähiössä asuvat ihmiset. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kaupunkisuunnittelun ja alueellisen kulttuuripolitiikan kehittämisen tukena lähiöiden positiivisen kehityksen edistämiseen tuottamalla tärkeää tietoa esimerkiksi siitä, miten taidelaitosten yleisötyö saavuttaa lähiöissä asuvia ihmisiä. Kolmannen ja neljännen sektorien toiminnasta saatu tieto auttaa lisäksi kohdentamaan julkisia tukia mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Tutkimuksen tavoitteena on myös saada aikaan positiivisia muutoksia tutkittavilla alueilla. Hankkeen tulosten pohjalta koostetaan konkreettisia kehittämisehdotuksia tutkittavien alueiden elinvoimaisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Tavoitteena on myös vahvistaa paikallisia verkostoja ja aktivoida asukkaita yhteisölähtöiseen kehittämistoimintaan eli kannustaa alueellisia toimijoita tekemään omat yhteisölähtöiset kehittämissuunnitelmat tulosten pohjalta. Hankkeessa tehdään yhteistyötä yhteisötoimijoiden lisäksi myös Jyväskylän kaupungin ja alueen kulttuurilaitosten kanssa.
Tutkimus toteutetaan Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen Kulttuuripolitiikan yksikön sekä Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen konsortiona. Tutkimusryhmään kuuluu neljä palkattua tutkijaa sekä hankkeen johtaja. Hanke toteutetaan 1.9.2020-31.12.2022.
Vastuullinen johtaja
Päävastuullinen yksikkö
Seurantakohteet
Liittyvät julkaisut ja muut tuotokset
- Digiosallisuus kulttuurisuunnittelun lähtökohtana (2024) Hänninen, Riitta; et al.; A3; OA; 978-951-39-9870-7
- Johdanto : kestävä kulttuurisuunnittelu (2024) Kumpulainen, Kaisu; et al.; A3; OA; 978-951-39-9870-7
- Kestävä kulttuurisuunnittelu (2024) Koskinen-Koivisto, Eerika; et al.; C2; OA; 978-951-39-9870-7
- Kulttuuriset resurssit ja yhteisölliseen toimintaan osallistumisen esteet (2024) Kumpulainen, Kaisu; et al.; A3; OA; 978-951-39-9870-7
- Monimenetelmäinen kulttuurikartoitus lähiötutkimuksessa (2024) Koskinen-Koivisto, Eerika; et al.; A3; OA; 978-951-39-9870-7
- Monimuotoistuva tieteellinen asiantuntijuus : tutkija kehittämisen kentällä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana (2024) Kattilakoski, Mari; et al.; A3; OA; 978-951-39-9870-7
- Osallistumisen ja osallistamisen politiikat ja ideologiat (2024) Husu, Hanna-Mari; et al.; A3; OA; 978-951-39-9870-7
- Yhteisöllinen muisti ja paikallinen tieto (2024) Fingerroos, Outi; et al.; A3; OA; 978-951-39-9870-7
- Asukasosallisuus alueiden kehittämisessä : näennäisestä rituaalista jatkuvaan vuorovaikutukseen (2022) Koskinen-Koivisto, Eerika; et al.; E1; OA
