Oppimista ja hyvinvointia tukevien oppimisympäristöjen yhteissuunnittelu peruskouluissa (KAKS oppimisympäristöt)


Päärahoittaja

Rahoittajan antama koodi/diaarinumero: 20200060


Päärahoittajan myöntämä tuki (€)

  • 65 000,00


Rahoitusohjelma


Hankkeen aikataulu

Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.11.2020

Hankkeen päättymispäivämäärä: 30.06.2022


Tiivistelmä

Vaikka opettajien ja oppilaiden osallistamista oppimisympäristöjen suunnitteluun pidetään tärkeänä sekä oppimisen että hyvinvoinnin kannalta (Flutter 2006; Woolner & Tidlady 2009; 2019), tarjolla ei ole toimivia työkaluja, joilla kerätä tietoa heidän oppimisympäristönäkemyksistä. Tarvitaan myös tietoa siitä, millaisia oppimis- ja hyvinvointivaikutuksia opettajat ja oppilaat kokevat olevan erilaisilla työskentelytavoilla, tiloilla ja teknologioilla. Tutkimus vastaa näihin haasteisiin (1) edelleen kehittämällä, pilotoimalla ja validoimalla työkaluja opettajien ja oppijoiden käsitysten keräämiseen oppimisympäristöjen eri piirteiden vaikutuksista oppimiseen ja hyvinvointiin ja (2) tuottamalla tietoa ala- ja yläkoulun opettajien ja oppilaiden kokemuksista siitä, kuinka oppimisympäristöt vaikuttavat oppimiseen ja hyvinvointiin. Oppimisympäristöjä hahmotetaan psykososiaalisina, fyysisinä ja teknologisina sekä oppimiseen että hyvinvointiin vaikuttavina kokonaisuuksina.

Tutkimuksesta syntyy kuntien käyttöön (1) kokonaisavaltaisia työkaluja, joilla voidaan kerätä systemaattisesti opettajien ja oppilaiden käsityksiä siitä, kuinka oppimisympäristöt vaikuttavat oppimiseen ja hyvinvointiin sekä (2) tietoa oppijoiden ja opettajien oppimisympäristöpreferensseistä oppimisympäristösuunnittelun tueksi. Sekä tutkimus että sen mahdollistamat käytännönsovellukset kontribuoivat kognitiivista, emotionaalista, sosiaalista ja fyysistä sekä hyvinvointia että oppimista edistävien oppimisympäristöjen suunnitteluun. Tutkimus tukee opetussuunnitelmassa korostettua oppijakeskeistä ajattelua, jossa painotetaan oppilaiden oppimisympäristöjen suunnitteluun osallistumisen tärkeyttä. Oppimisympäristöjen yhteissuunnittelu edistää laadukkaiden oppimisympäristöjen suunnittelua, demokraattista kulttuuria, oppimista ja hyvinvointia. Jyväskylä, Kaustinen ja Muhos ovat ilmaisseet halukkuutensa osallistua tutkimukseen.

Tutkimuskysymykset ovat: (1) Millaiset työkalut ovat tehokkaita ja toimivia oppimisympäristöjen yhteissuunnittelussa? (2) Millaisia ovat opettajien ja oppilaiden (a) suosimat, (b) kokemat, ja (c) ehdottamat oppimisympäristöt?

1-12 kk: Ensiksi edelleen kehitetään, pilotoidaan ja validioidaan tiedonkeruuinstrumentit yhden ala- ja yhden yläkouluryhmän kanssa (yhteensä n = 50). Valmistetaan työkalupakki, joka sisältää opettajille ja oppilaille suunnatut kyselyt (numeraalinen ja kirjallinen data) ja materiaalit yhteissuunnittelutyöpajoihin, joissa kerätään visuospatiaalista (mm. piirustukset ja rakennetut pienoismallit) ja suullista (haastattelut) dataa.

Varsinaiseen tiedonkeruuseen rekrytoidaan ala- ja yläkouluja, joiden oppimisympäristöjen kehittäminen on eri vaiheessa (vanhat, suunnittelu/rakennusvaiheessa olevat ja vastavalmistuneet koulut) ja joissa on erilaisia oppimistiloja (mm. perinteinen luokka, avoin oppimistila). Lisäksi selvitetään, kuinka tiloja tyypillisesti käytetään (mm. itseohjautuva työskentely; yksintyöskentely, pari- ja ryhmätyö; opettajajohtoinen opetus).

Seuraavaksi kerätään tietoa opettajien ja oppilaiden (yhteensä n = 300) suosimista, kokemista ja ehdottamista oppimisympäristöjen piirteistä kyselyn avulla. Kyselyn tulokset analysoidaan (tilastollinen analyysi: keskiarvot, keskihajonta, frekvenssi; laadullinen analyysi: temaattinen ja sisältöanalyysi).

13-24 kk: Osallistuvat koulut saavat nähtäväksi omat tuloksensa ja niitä esitellään, kun järjestetään oppimisympäristöjen yhteissuunnittelutyöpajoja eri kuntien kouluilla (osallistujat n = 50). Kerätty visuospatiaalinen ja suullinen data analysoidaan temaattisen analyysin ja sisältöanalyysin keinoin.

Yhteissuunnittelun tulokset esitellään osallistuneille kouluille. Laaditaan suunnitelma/ehdotuksia osallistuvien kuntien sivistystoimen edustajien, koulujen rehtoreiden ja opettaja- ja oppilasedustajien kanssa siitä kuinka ja koska tuloksia voitaisiin huomioida oppimisympäristön kehittämisessä. Ehdotuksia esitellään myös kuntien tilapalvelun (koulukiinteistöjen kunnostaminen ja rakentaminen) edustajille. Mikäli osallistuvat koulut ehtivät toteuttaa esitetyt muutokset, on vielä mahdollista tehdä jälkikysely siitä, kuinka kehitetyt ympäristöt vastaavat opettajien ja oppilaiden käsityksiä oppimista ja hyvinvointia edistävistä oppimisympäristöistä.

Tutkimus pohjautuu aikaisempaan kasvatustieteelliseen designtutkimukseen, jossa kehitettiin LED (Learning Environment Design) viitekehys ja suunnitteluperiaatteita (Mäkelä, 2018). Tutkimus tuottaa sekä teoreettista että pragmaattista tietoa ja välineitä oppimisympäristöjen suunnitteluun. Se tuottaa sekä menetelmällisiä (mm. tiedonkeruuinstrumentit ja yhteissuunnitteluprosessi) että sisällöllisiä oppimisympäristöjen suunnitteluperiaatteita. Suunnitteluperiaatteita, menetelmiä ja LED-viitekehystä voidaan käyttää yksittäisten oppimisympäristöjen suunnitteluun ja arviointiin. Ne mahdollistavat myös vertailun eri kontekstien välillä.

Tutkimus tehdään vuorovaikutuksessa kuntien sivistystoimen ja tutkimukseen osallistuvien koulujen edustajien (rehtorit, opettajat, oppilaat) kanssa. Osallistuvien oppijoiden vanhempia tiedotetaan tutkimuksesta ja heiltä kerätään tutkimusluvat. Tavataan myös asiantuntijoita ja päättäjiä (mm. OKM, OPH), joiden kautta pyritään levittämään tutkimustietoa käytännön oppimisympäristösuunnitteluun. Julkaistaan tutkimusraportti ja lisäksi tuotetaan kaksi konferenssiesitystä/artikkelia (tiedonkeruuinstrumenttien esittely; eri ikäisten ja erilaisissa oppimistiloissa opiskelevien oppijoiden oppimisympäristökokemukset) sekä kaksi journaaliartikkelia (proseduraaliset suunnitteluperiaatteet ja yhteissuunnitteluprosessi; oppijoiden oppimisympäristökäsitykset ja niiden pohjalta kehitettävät sisällölliset suunnitteluperiaatteet). Viestinnässä hyödynnetään sosiaalista mediaa, sähköpostia, puhelinta, tapaamisia ja esityksiä eri tilaisuuksissa (esim. Educa, KEOS foorumi).


Vastuullinen johtaja


Muut hankkeeseen liittyvät henkilöt (JYU)


Päävastuullinen yksikkö


Viimeisin päivitys 2021-17-03 klo 12:06