Oppimisvaikeuksien pysyvyys ja niiden yhteys aikuisuuden elämänkulkuun II: ennaltaehkäisevät ja suojaavat tekijät
Päärahoittaja
Rahoittajan antama koodi/diaarinumero: 23/26/2020
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 50 000,00
Rahoitusohjelma
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 30.10.2020
Hankkeen päättymispäivämäärä: 30.06.2023
Tiivistelmä
Tutkimus on jatkoa oppimisvaikeuksien pitkäaikaisseuraamuksia selvittäneelle Oppimisvaikeuksien pysyvyys ja niiden yhteys aikuisuuden elämänkulkuun: ennaltaehkäisevät ja suojaavat tekijät-hankkeelle, jota Kela rahoitti 2014-2016 (62/522/2013). Tämän jälkeen sitä on jatkettu yliopistotyönä ja apurahoilla (2017-2019).
Oppimisvaikeuksia (F81; OV) esiintyy 10-15% prosentilla. Kansainvälisten tutkimusten mukaan OV usein jatkuu aikuisuuteen ja liittyy matala koulutustaso, työttömyyttä ja psyykkistä oireilua. Tutkimusta on kuitenkin niukasti, ja se on keskittynyt lähinnä lukivaikeuksiin (LV). Matematiikan (MV) ja komorbidit (LV+MV) vaikeudet ovat jääneet vähälle huomiolle. Erityinen puute on tutkimuksesta, jonka osallistujat ovat saaneet luotettavan diagnoosin lapsuudessa ja ovat saavuttaneet aikuisiän. Käsillä oleva aineisto mahdollistaakin harvinaislaatuisen tutkimuksen, jossa voidaan pureutua OV:ien seuraamuksiin sekä saada tietoa suojaavista ja syrjäyttävää kehitystä vahvistavista tekijöistä.
Tutkimuksen ensimmäinen vaihe keskittyi LV:een (F81.0), mutta siinä nousi esiin erityinen huoli henkilöistä, joilla oli todettu MV (F81.2): jopa 29% oli saanut Kelalta korvausta antidepressanteista ja 14% anksiolyyteistä. Lisäksi naisilla LV:n ja MV:n yhdistelmä oli yhteydessä depressiolääkekorvauksiin (41%) ja jatkokoulutuksen puuttumiseen (32%). Nämä huolestuttavat tulokset MV:stä osoittavat suurta tarvetta ymmärtää tätä vähäisesti tutkittua ryhmää tarkemmin. Tässä tutkimuksessa selvitämme yksilötutkimusaineiston perusteella mm.:
-Kuinka monella prosentilla MV jatkuu aikuisuuteen? Mitkä lapsuuden, nuoruuden tai aikuisuuden aikaiset kognitiiviset tai sosio-emotionaaliset tekijät ovat yhteydessä MV jatkumiseen?
-Eroavatko LV, MV, ja LV+MV-ryhmät toisistaan, puhtaasta LV-ryhmästä tai verrokeista a) koulutuksen, b) työllistymisen tai c) psyykkisen hyvinvoinnin suhteen?
-Mihin tutkittavat ovat kokeneet MV:n vaikuttaneen nuoruudessa ja aikuisuudessa ja missä määrin? Onko koettu haitta tai sen muutos yhteydessä kognitiivisiin kykyihin tai MV:n asteeseen tai saatuun tukeen, proaktiivisuuteen, itsetuntoon, elämäntyytyväisyyteen tai psyykkiseen oireiluun aikuisiällä?
-Miten LV ja MV-ryhmät eroavat aikuisiän seuraamusten (koulutus, työllisyys, psyykkinen hyvinvointi) ja suojaavien tekijöiden suhteen toisistaan?
-Missä määrin eri OV-ryhmiin kuluvat henkilöt ovat saaneet Kelan järjestämää kuntoutusta ja ovatko ne yhteydessä a) kouluttautumiseen, b) työllistymiseen tai c) psyykkiseen hyvinvointiin? Onko alaryhmien välillä tässä eroa?
-Millaisia somaattisiin sairauksiin liittyviä etuuksia eri OV-ryhmät ovat saaneet ja eroaako se kontrollihenkilöiden saamista etuuksista?
-Miten Kelan maksama työttömyyskorvaus OV-taustaisille suhteutuu verrokeille maksettuun ja koko maan työttömyyteen eri vuosina?
Tutkimuksessa käytettään rekisteriaineistoa ja psykologista yksilötutkimusaineistoa lapsuudesta ja aikuisuudesta. Rekisteriaineisto koostuu Kelasta, Tilastokeskuksesta ja Väestörekisterikeskuksesta saaduista oppimisvaikeustaustaisen aikuisen (n=509) ja verrokkien (n=2530) koulutus-, työttömyys-, sairauspäiväraha-, lääkekorvaus- ja kuntoutuksen järjestämistä koskevista tiedoista. Tämä aineisto on jo olemassa. Yksilötutkimusaineistoa on aiemassa tutkimusvaiheessa kerätty koskien LV-taustaisia henkilöitä ja heidän verrokkejaan. Nyt haettavalla rahoituksella kutsutaan yksilötutkimuksiin MV-taustaisia henkilöitä ja heidän verrokkejaan. Käytettävät menetelmät: ks. www.jyu.fi/lediwell/.
Yksilöaineiston tulokset tulevat antamaan tietoa MV:n muodostamasta riskistä psyykkiseen oireiluun sekä opinnoista ja työelämästä syrjäytymiseen. Ne tuovat ymmärrystä suojaavista ja syrjäytymisriskiä ja pahoinvointia lisäävistä tekijöistä. Rekisteriaineiston tulokset kertovat Kelan järjestämästä kuntoutuksesta ja etuuksista OV-ryhmissä suhteessa verrokkeihin. Nämä tiedot ohjaavat jatkossa päätöksentekoa, varhaista tunnistamista sekä tukitoimien suunnittelua ja kohdentamista.
Oppimisvaikeuksia (F81; OV) esiintyy 10-15% prosentilla. Kansainvälisten tutkimusten mukaan OV usein jatkuu aikuisuuteen ja liittyy matala koulutustaso, työttömyyttä ja psyykkistä oireilua. Tutkimusta on kuitenkin niukasti, ja se on keskittynyt lähinnä lukivaikeuksiin (LV). Matematiikan (MV) ja komorbidit (LV+MV) vaikeudet ovat jääneet vähälle huomiolle. Erityinen puute on tutkimuksesta, jonka osallistujat ovat saaneet luotettavan diagnoosin lapsuudessa ja ovat saavuttaneet aikuisiän. Käsillä oleva aineisto mahdollistaakin harvinaislaatuisen tutkimuksen, jossa voidaan pureutua OV:ien seuraamuksiin sekä saada tietoa suojaavista ja syrjäyttävää kehitystä vahvistavista tekijöistä.
Tutkimuksen ensimmäinen vaihe keskittyi LV:een (F81.0), mutta siinä nousi esiin erityinen huoli henkilöistä, joilla oli todettu MV (F81.2): jopa 29% oli saanut Kelalta korvausta antidepressanteista ja 14% anksiolyyteistä. Lisäksi naisilla LV:n ja MV:n yhdistelmä oli yhteydessä depressiolääkekorvauksiin (41%) ja jatkokoulutuksen puuttumiseen (32%). Nämä huolestuttavat tulokset MV:stä osoittavat suurta tarvetta ymmärtää tätä vähäisesti tutkittua ryhmää tarkemmin. Tässä tutkimuksessa selvitämme yksilötutkimusaineiston perusteella mm.:
-Kuinka monella prosentilla MV jatkuu aikuisuuteen? Mitkä lapsuuden, nuoruuden tai aikuisuuden aikaiset kognitiiviset tai sosio-emotionaaliset tekijät ovat yhteydessä MV jatkumiseen?
-Eroavatko LV, MV, ja LV+MV-ryhmät toisistaan, puhtaasta LV-ryhmästä tai verrokeista a) koulutuksen, b) työllistymisen tai c) psyykkisen hyvinvoinnin suhteen?
-Mihin tutkittavat ovat kokeneet MV:n vaikuttaneen nuoruudessa ja aikuisuudessa ja missä määrin? Onko koettu haitta tai sen muutos yhteydessä kognitiivisiin kykyihin tai MV:n asteeseen tai saatuun tukeen, proaktiivisuuteen, itsetuntoon, elämäntyytyväisyyteen tai psyykkiseen oireiluun aikuisiällä?
-Miten LV ja MV-ryhmät eroavat aikuisiän seuraamusten (koulutus, työllisyys, psyykkinen hyvinvointi) ja suojaavien tekijöiden suhteen toisistaan?
-Missä määrin eri OV-ryhmiin kuluvat henkilöt ovat saaneet Kelan järjestämää kuntoutusta ja ovatko ne yhteydessä a) kouluttautumiseen, b) työllistymiseen tai c) psyykkiseen hyvinvointiin? Onko alaryhmien välillä tässä eroa?
-Millaisia somaattisiin sairauksiin liittyviä etuuksia eri OV-ryhmät ovat saaneet ja eroaako se kontrollihenkilöiden saamista etuuksista?
-Miten Kelan maksama työttömyyskorvaus OV-taustaisille suhteutuu verrokeille maksettuun ja koko maan työttömyyteen eri vuosina?
Tutkimuksessa käytettään rekisteriaineistoa ja psykologista yksilötutkimusaineistoa lapsuudesta ja aikuisuudesta. Rekisteriaineisto koostuu Kelasta, Tilastokeskuksesta ja Väestörekisterikeskuksesta saaduista oppimisvaikeustaustaisen aikuisen (n=509) ja verrokkien (n=2530) koulutus-, työttömyys-, sairauspäiväraha-, lääkekorvaus- ja kuntoutuksen järjestämistä koskevista tiedoista. Tämä aineisto on jo olemassa. Yksilötutkimusaineistoa on aiemassa tutkimusvaiheessa kerätty koskien LV-taustaisia henkilöitä ja heidän verrokkejaan. Nyt haettavalla rahoituksella kutsutaan yksilötutkimuksiin MV-taustaisia henkilöitä ja heidän verrokkejaan. Käytettävät menetelmät: ks. www.jyu.fi/lediwell/.
Yksilöaineiston tulokset tulevat antamaan tietoa MV:n muodostamasta riskistä psyykkiseen oireiluun sekä opinnoista ja työelämästä syrjäytymiseen. Ne tuovat ymmärrystä suojaavista ja syrjäytymisriskiä ja pahoinvointia lisäävistä tekijöistä. Rekisteriaineiston tulokset kertovat Kelan järjestämästä kuntoutuksesta ja etuuksista OV-ryhmissä suhteessa verrokkeihin. Nämä tiedot ohjaavat jatkossa päätöksentekoa, varhaista tunnistamista sekä tukitoimien suunnittelua ja kohdentamista.
Vastuullinen johtaja
Muut hankkeeseen liittyvät henkilöt (JYU)
Yhteyshenkilö (kyllä/ei): Kyllä | |
