Raakaa menoa Pyhäjärvellä - ovatko hormonihäiritsijät syyllisiä kuhan lisääntymiskyvyn heikkenemiseen ja havaitaanko vastaavaa muilla kalalajeilla?
Päärahoittaja
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 93 000,00
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.01.2021
Hankkeen päättymispäivämäärä: 30.09.2022
Tiivistelmä
Tampereen Pyhäjärvellä havaittu kuhien heikompi lisääntymisvalmius muiden lähijärvien kuhapopulaatioihin verrattuna on saanut alueen kalastajat pohtimaan, mistä tämä johtuu. Yksi mahdollinen selitys on hormonihäiritsijät, kuten esimerkiksi hormonit ja jotkin kotitalouksien kemikaalit. Vesistöön tai ravintoon päätyessään ne voivat häiritä kalojen luontaista hormonitoimintaa, ja siten myös niiden lisääntymiskykyä. Pyhäjärven syvänteistä on havaittu EU:n ehdottamien laatunormien ylittäviä naishormonipitoisuuksia.
Hormonihäiritsijätutkimuksessa on peräänkuulutettu biokemiallisten vasteiden yhdistämistä populaatiotason vasteisiin. Tässä tutkimuksessa selvitetään, johtuvatko kuhien lisääntymisvalmiudessa havaitut erot hormonihäiritsijäaltistuksesta ja onko vastaavaa havaittavissa särjillä. Vastauksia haetaan biokemiallisten ja yleiskuntoon liittyvien vasteiden avulla. Tulosten perusteella voidaan osallistua ja vaikuttaa jätevedenpuhdistamoiden puhdistustekniikan kehittämisestä käytävään keskusteluun. Lisäksi EU:ssa keskustellaan hormonihäiritsijätesteistä, joten eri menetelmiä testataan ja esitellään näiden keskustelujen pohjaksi. On arvioitu, että kemiallisten analyysien rinnalla otetaan käyttöön vaikutusperustaiset testit, joiden soveltamisessa hormonihäiritsijätestit olisivat ensimmäisten joukossa. Siten tämä tutkimus antaa myös arvokasta lisätietoa päätöksenteon tueksi, kun mietitään seurantatyökaluiksi soveltuvia biotestejä EU-alueella ja edesauttaa kansallista varautumista tähän.
Hormonihäiritsijätutkimuksessa on peräänkuulutettu biokemiallisten vasteiden yhdistämistä populaatiotason vasteisiin. Tässä tutkimuksessa selvitetään, johtuvatko kuhien lisääntymisvalmiudessa havaitut erot hormonihäiritsijäaltistuksesta ja onko vastaavaa havaittavissa särjillä. Vastauksia haetaan biokemiallisten ja yleiskuntoon liittyvien vasteiden avulla. Tulosten perusteella voidaan osallistua ja vaikuttaa jätevedenpuhdistamoiden puhdistustekniikan kehittämisestä käytävään keskusteluun. Lisäksi EU:ssa keskustellaan hormonihäiritsijätesteistä, joten eri menetelmiä testataan ja esitellään näiden keskustelujen pohjaksi. On arvioitu, että kemiallisten analyysien rinnalla otetaan käyttöön vaikutusperustaiset testit, joiden soveltamisessa hormonihäiritsijätestit olisivat ensimmäisten joukossa. Siten tämä tutkimus antaa myös arvokasta lisätietoa päätöksenteon tueksi, kun mietitään seurantatyökaluiksi soveltuvia biotestejä EU-alueella ja edesauttaa kansallista varautumista tähän.
