Tilaperimyskiistat ja pauperismi. Maatilojen sukupolvenvaihdokset Suomessa noin 1700–1900
Main funder
Funds granted by main funder (€)
- 196 600,00
Project timetable
Project start date: 01/01/2021
Project end date: 31/12/2023
Summary
Hankkeessa tutkitaan maatilojen sukupolvenvaihdoksia Suomessa pitkällä aikavälillä noin vuosina
1700–1900. Perinteisen maanviljelysvaltaisen maatalouden ajan lopun maanomistusta polarisoi keskeisesti
se, että itäisessä Suomessa halottiin tiloja, kun taas läntisessä Suomessa toimittiin toisin. Huolimatta toisistaan
eroavista kehityslinjoista maanomistuksen taloudellis-sosiaalinen eriarvoisuus (tilalliset–tilattomat) kärjistyi
ympäri Suomen viimeistään 1860-luvun suurten nälkävuosien ja 1800–1900-lukujen taitteen maanhallinta- ja
omistuskiistojen (ns. torpparikysymys) aikana. Kysymykseen miksi poikkeava kehitys johti yhtäläiseen
lopputulokseen ei ole annettu vielä vastausta.
Hankkeessa keskitytään itä–länsi-polarisaation takaisiin sukupolvenvaihdoksia yhdistäneisiin tekijöihin.
Tutkimuksessa kysytään (1) minkälaisia konflikteja sukupolvenvaihdokset aiheuttivat sisarusten välille ja (2)
oliko pauperismi eli köyhäläisyys sukupolvenvaihdosten väistämätön lopputuote. Hankkeen Tutkimuskohteet
sijaitsevat neljällä vertailualueella itäisessä ja läntisessä Suomessa.
Hanke kytkeytyy tutkimukseen, jossa tunnistetaan pitkälle 1900-lukua ulottunut maanomistuksen keskeinen
vaikutus ihmisten toimeentuloon, hyvinvointiin ja elämänkulkuun. Sukupolvenvaihdoksia ja maatilojen
periytymistä on tarkasteltu usein perhehistorian kontekstissa, jonka keskeisiä teemoja ovat
perimysstrategioiden vaikutus avioitumisikään, väestönkasvuun ja muuttoliikkeeseen. Tämä hanke tuo
keskusteluun mukaan perimyskiistat ja taloudellis-sosiaalisen eriarvoistumisen tematiikan.
1700–1900. Perinteisen maanviljelysvaltaisen maatalouden ajan lopun maanomistusta polarisoi keskeisesti
se, että itäisessä Suomessa halottiin tiloja, kun taas läntisessä Suomessa toimittiin toisin. Huolimatta toisistaan
eroavista kehityslinjoista maanomistuksen taloudellis-sosiaalinen eriarvoisuus (tilalliset–tilattomat) kärjistyi
ympäri Suomen viimeistään 1860-luvun suurten nälkävuosien ja 1800–1900-lukujen taitteen maanhallinta- ja
omistuskiistojen (ns. torpparikysymys) aikana. Kysymykseen miksi poikkeava kehitys johti yhtäläiseen
lopputulokseen ei ole annettu vielä vastausta.
Hankkeessa keskitytään itä–länsi-polarisaation takaisiin sukupolvenvaihdoksia yhdistäneisiin tekijöihin.
Tutkimuksessa kysytään (1) minkälaisia konflikteja sukupolvenvaihdokset aiheuttivat sisarusten välille ja (2)
oliko pauperismi eli köyhäläisyys sukupolvenvaihdosten väistämätön lopputuote. Hankkeen Tutkimuskohteet
sijaitsevat neljällä vertailualueella itäisessä ja läntisessä Suomessa.
Hanke kytkeytyy tutkimukseen, jossa tunnistetaan pitkälle 1900-lukua ulottunut maanomistuksen keskeinen
vaikutus ihmisten toimeentuloon, hyvinvointiin ja elämänkulkuun. Sukupolvenvaihdoksia ja maatilojen
periytymistä on tarkasteltu usein perhehistorian kontekstissa, jonka keskeisiä teemoja ovat
perimysstrategioiden vaikutus avioitumisikään, väestönkasvuun ja muuttoliikkeeseen. Tämä hanke tuo
keskusteluun mukaan perimyskiistat ja taloudellis-sosiaalisen eriarvoistumisen tematiikan.
Principal Investigator
Primary responsible unit
Follow-up groups
Related publications and other outputs
- Suomalainen 1700-1800-lukujen ’talonpoika’ historiankirjoituksessa : määritelmiä ja rajanvetoja (2024) Räihä, Antti; D1; OA
- Genos, 93. vsk, nro 3. Teemanumero: Maatilaperimys (2022) Räihä, Antti; C2
- Yhtiömiesjärjestelmä ja maatilojen halkominen Vanhassa Suomessa 1740-1810-luvuilla (2022) Räihä, Antti; A1; OA
