Kestävyysharjoittelun yksilöllinen ohjelmointi – harjoitusvaikutuksen ja
palautumistilan seuranta
Päärahoittaja
Rahoittajan antama koodi/diaarinumero: 20210111
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 5 000,00
Rahoitusohjelma
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 24.02.2021
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.05.2022
Tiivistelmä
Tuloksekkaassa harjoittelussa yksilön kuormittuminen ja palautuminen ovat sopivassa tasapainossa. Koska tiedetään, että samanlainen harjoittelu voi tuottaa yksilötasolla hyvin erilaisia vasteita, palautumisen seuraamista erilaisin mittarein voi pitää tärkeänä apuvälineenä harjoittelun ohjelmoinnissa niin huippu-urheilijoilla kuin kuntoilijoillakin. Tutkimuksen tavoitteena on syventää tietoutta elimistön palautumisesta ja harjoitusvaikutuksen syntymisestä erilaisten kestävyysharjoitusten ja kestävyysharjoitusjaksojen jälkeen. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten eri palautumistilan mittareiden tietoa voidaan hyödyntää kestävyysharjoittelun yksilöllisessä ohjelmoinnissa.
Tutkimusongelmat ovat:
1. Miten kestävyysharjoituksen intensiteetti vaikuttaa palautumiseen?
2. Miten harjoittelun ja palautumistilan seurannassa käytetyt mittarit ovat yhteydessä harjoituskuormaan ja koettuun harjoittelun ulkopuoliseen kuormittuneisuuteen?
3. Mitkä tekijät selittävät palautumista ja harjoitusvaikutuksen syntyä korkeaintensiteettisestä tai runsasvolyymisestä harjoittelusta?
4. Voiko palautumistilan arviointimenetelmien kautta kerättyä tietoa yhdistää ja hyödyntää kestävyysharjoittelun yksilöllisessä ohjelmoinnissa?
Tutkimuksiin rekrytoidaan kestävyysharjoittelutaustan omaavia terveitä 20-45-vuotiaita henkilöitä, niin että yksittäisissä ryhmissä on vähintään 20 henkeä. Väitöskirja koostuu neljästä erillisestä osatutkimuksesta, joista ensimmäisessä tutkitaan erilaisten kestävyysharjoitusten akuutteja vasteita ja palautumista 24 tunnin kuluttua harjoituksesta. Toisessa osatutkimuksessa tutkitaan harjoituskuorman ja koetun harjoittelun ulkopuolisen kuormittuneisuuden yhteyksiä harjoittelun ja palautumisen seurannassa käytettyihin mittareihin 20 viikon seurantajakson aikana. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkitaan korkeaintensiteettisen ja korkeavolyymisen kolmen viikon harjoitusjakson aikaisia muutoksia palautumistilassa ja suorituskyvyssä. Neljännessä osatutkimuksessa tutkitaan palautumismittausten hyödyntämistä kestävyysharjoittelun yksilöllisessä ohjelmoinnissa. Tutkimuksissa palautumistilan arvioinnissa käytetään suorituskykymuuttujia (kevennyshyppy, submaksimaalinen juoksutesti), subjektiivisia palautumiskyselyitä sekä sydämen syke- ja sykevälivaihtelumittauksia ja verestä määritettäviä muuttujia (mm. testosteroni ja kortisoli) Kestävyyssuoritusta tutkimuksissa mitataan 3000 metrin juoksutestillä sekä suoralla maksimaalisen hapenottokyvyn testillä.
Väitöskirjan tekijän ohella tutkimusryhmässä toimivat professori Heikki Kyröläinen, LitT Ari Nummela sekä professori Keijo Häkkinen. Tutkimusprojektin kolmen ensimmäisen osatutkimuksen aineisto on kerätty vuosien 2019-2020 aikana ja viimeinen aineistonkeruu toteutetaan vuoden 2021 kuluessa.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa erilaisten kestävyysharjoitusten jälkeisestä palautumisesta, harjoitusvaikutuksen syntymisestä sekä yksilöllisistä tekijöistä näiden takana.
Tutkimusongelmat ovat:
1. Miten kestävyysharjoituksen intensiteetti vaikuttaa palautumiseen?
2. Miten harjoittelun ja palautumistilan seurannassa käytetyt mittarit ovat yhteydessä harjoituskuormaan ja koettuun harjoittelun ulkopuoliseen kuormittuneisuuteen?
3. Mitkä tekijät selittävät palautumista ja harjoitusvaikutuksen syntyä korkeaintensiteettisestä tai runsasvolyymisestä harjoittelusta?
4. Voiko palautumistilan arviointimenetelmien kautta kerättyä tietoa yhdistää ja hyödyntää kestävyysharjoittelun yksilöllisessä ohjelmoinnissa?
Tutkimuksiin rekrytoidaan kestävyysharjoittelutaustan omaavia terveitä 20-45-vuotiaita henkilöitä, niin että yksittäisissä ryhmissä on vähintään 20 henkeä. Väitöskirja koostuu neljästä erillisestä osatutkimuksesta, joista ensimmäisessä tutkitaan erilaisten kestävyysharjoitusten akuutteja vasteita ja palautumista 24 tunnin kuluttua harjoituksesta. Toisessa osatutkimuksessa tutkitaan harjoituskuorman ja koetun harjoittelun ulkopuolisen kuormittuneisuuden yhteyksiä harjoittelun ja palautumisen seurannassa käytettyihin mittareihin 20 viikon seurantajakson aikana. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkitaan korkeaintensiteettisen ja korkeavolyymisen kolmen viikon harjoitusjakson aikaisia muutoksia palautumistilassa ja suorituskyvyssä. Neljännessä osatutkimuksessa tutkitaan palautumismittausten hyödyntämistä kestävyysharjoittelun yksilöllisessä ohjelmoinnissa. Tutkimuksissa palautumistilan arvioinnissa käytetään suorituskykymuuttujia (kevennyshyppy, submaksimaalinen juoksutesti), subjektiivisia palautumiskyselyitä sekä sydämen syke- ja sykevälivaihtelumittauksia ja verestä määritettäviä muuttujia (mm. testosteroni ja kortisoli) Kestävyyssuoritusta tutkimuksissa mitataan 3000 metrin juoksutestillä sekä suoralla maksimaalisen hapenottokyvyn testillä.
Väitöskirjan tekijän ohella tutkimusryhmässä toimivat professori Heikki Kyröläinen, LitT Ari Nummela sekä professori Keijo Häkkinen. Tutkimusprojektin kolmen ensimmäisen osatutkimuksen aineisto on kerätty vuosien 2019-2020 aikana ja viimeinen aineistonkeruu toteutetaan vuoden 2021 kuluessa.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa erilaisten kestävyysharjoitusten jälkeisestä palautumisesta, harjoitusvaikutuksen syntymisestä sekä yksilöllisistä tekijöistä näiden takana.
Vastuullinen johtaja
Muut hankkeeseen liittyvät henkilöt (JYU)
Yhteyshenkilö (kyllä/ei): Kyllä |
