Tarhamehiläisten sopeutuminen pohjoisiin olosuhteisiin: geneettisen muuntelun, patogeenien ja torjunta-aineiden merkitys (PlanBee)
Päärahoittaja
Rahoittajan antama koodi/diaarinumero: 00210489
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 29 000,00
Rahoitusohjelma
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.04.2021
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.12.2025
Tiivistelmä
Tarhamehiläinen on tärkeä pölyttäjä, jota on kasvatettu ihmisen toimesta jo tuhansia vuosia. Tarhamehiläisen merkitys viljelykasviemme, kuten esimerkiksi öljysiemenkasvien, tattarin, kuminan, palkokasvien, hedelmäpuiden ja puutarhamarjojen pölytykselle on taloudellisesti huomattava. Lisäksi mehiläistarhaus tuo pää- tai sivuelinkeinona ansiomahdollisuuksia maaseudulle. Keskisuomalainen hunaja on erittäin laadukasta ja palkittua. Mehiläistarhaus on maailmalla vaikeuksissa ja mehiläispesiä on kohdannut monin paikoin Yhdysvalloissa ja Euroopassa massakuolemat, joiden syiksi on esitetty esim. kasvinsuojeluaineita, tauteja, loisia sekä luonnonkasvien vähyyttä. Yleisen taantumisen taustalla on useita tekijöitä ja näiden tekijöiden välisiä monimutkaisia yhdysvaikutuksia. Vaikka Suomessa ei ole toistaiseksi tavattu mehiläisten massakuolemia, kasvinsuojeluaineiden käyttö, tuontimehiläisten mukana tulevat taudit, luonnonkasvillisuuden monimuotoisuuden väheneminen yhdessä ankaran ja vaihtelevan ilmaston kanssa ovat huolestuttava yhdistelmä riskitekijöitä, joiden yhteisvaikutuksia ei tunneta.
Tutkimuksemme on ensimmäinen ja tietääksemme ainoa tutkimus Suomessa, joka tutkii tarhamehiläisiä näin laajassa mittakaavassa. Se käyttää apunaan sekä uudenaikaisia geneettisiä menetelmiä että kokeellisia menetelmiä. Pystymme hyödyntämään tutkimuksissamme ulkomaisista mehiläisistä jo olemassa olevaa tutkimustietoa ja erityisesti näihin tutkimuksiin kehitettyjä laboratoriomenetelmiä, joiden toimivuuden olemme jo testanneet laboratoriossamme. Tutkimustuloksemme ovat erityisen arvokkaita Suomen pohjoisen sijainnin ja siihen liittyvien ilmastollisten erityispiirteiden vuoksi, jotka asettavat suuria haasteita mehiläistarhaukselle.
Tutkimuksemme on ensimmäinen ja tietääksemme ainoa tutkimus Suomessa, joka tutkii tarhamehiläisiä näin laajassa mittakaavassa. Se käyttää apunaan sekä uudenaikaisia geneettisiä menetelmiä että kokeellisia menetelmiä. Pystymme hyödyntämään tutkimuksissamme ulkomaisista mehiläisistä jo olemassa olevaa tutkimustietoa ja erityisesti näihin tutkimuksiin kehitettyjä laboratoriomenetelmiä, joiden toimivuuden olemme jo testanneet laboratoriossamme. Tutkimustuloksemme ovat erityisen arvokkaita Suomen pohjoisen sijainnin ja siihen liittyvien ilmastollisten erityispiirteiden vuoksi, jotka asettavat suuria haasteita mehiläistarhaukselle.
