Luonnontieteellisin analyysimenetelmin suoritettujen taitelijaväriainetutkimusten hyödyntäminen taiteentutkimuksessa.


Päärahoittaja


Päärahoittajan myöntämä tuki (€)

  • 24 000,00


Hankkeen aikataulu

Hankkeen aloituspäivämäärä01.08.2018

Hankkeen päättymispäivämäärä31.07.2019


Tiivistelmä

Väitöskirjatutkimukseni soveltaa, julkaistavana kokonaisuutena, ensimmäistä kertaa Suomessa järjestelmällisesti luonnontieteellisiä väriainetutkimuksia osana museologista ja taidehistoriallista tutkimusta. Se koskee kolmen suomalaisen taiteilijan väriainepaletteja, niiden sisältöjä ja ominaispiirteitä. Keskeistä on vahvistaa taiteilijaväriainetunnistustutkimuksen käytettävyyttä osana maalaustaiteentutkimusta. Tutkimus on monialainen hyödyntäen luonnontieteellisiä menetelmiä osana humanistista taiteentutkimusta.
Väriainetunnistustutkimuksen myötä taiteilijakohtainen teosten ajoittaminen, attribuointi eli tietylle taiteilijalle nimeäminen ja aitoustutkimus helpottuvat. Tutkimuksen avulla saavutetaan paljon uutta tietoa taiteilijoiden käyttämistä väriaineista, jolla on suuri merkitys myös taideteosten säilymiselle, koska osa väriaineista muuttuu ja muuttaa ympäristöään epäsuotuisissa olosuhteissa säilytettynä. Jo tässä vaiheessa saadut tulokset osoittavat, että ne ovat merkittäviä ja tuovat uutta tietoa paitsi yksittäisen taitelijan väriainepaletista myös väriaineiden käyttöhistoriasta Suomessa ja kansainvälisesti. Saavutetun tiedon lisäksi tutkimukseni tavoitteena on myös kehittää käytettyjen tutkimusmenetelmien soveltamista niin, että ne vakiintuvat kustannustehokkaiksi kulttuurihistoriallisten kohteiden tutkimuksen menetelmiksi. Nämä menetelmät voisivat olla myös pienempien museo-organisaatioiden hyödynnettävissä ja ne soveltuvat myös muiden epäorgaanisten materiaalien kuten metalliseosten ja arkeologisten löytöjen tutkimuksiin.
Tutkimuksessani käytän menetelminä energiadispersiivista röntgenfluoresenssispektroskpiaa (EDXRF) ja optista mikroskopiaa, erityisesti polarisaatiomikroskopiaa (PLM). Tarvittaessa käytetään myös fouriermuunnos infrapunaspektroskopiaa (FTIR) ja Raman-spektroskopiaa sekä pyyhkäisyelektronimikroskopiaa (SEM). Menetelmät tarjoavat selkeästi ja luotettavasti analysoitavissa olevaa tietoa, joka on yhdistettävissä kohteiden valmistustapaan ja -ajankohtaan. Luotettavuudestaan ja kustannustehokkuudestaan huolimatta kahden ensiksi mainitun menetelmän yhdistelmä ei ole vakiintuneessa käytössä suomalaisessa tutkimuskentässä.


Vastuullinen johtaja


Päävastuullinen yksikkö


Viimeisin päivitys 2022-06-07 klo 12:43