Paahdeympäristöjen hoidon ekologiset vaikutukset (PAHEVA)


Päärahoittaja

Rahoittajan antama koodi/diaarinumero: Paahde LIFE


Päärahoittajan myöntämä tuki (€)

  • 5 000,00


Rahoitusohjelma


Hankkeen aikataulu

Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.08.2017

Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.12.2017


Tiivistelmä

Työ on osa EU:n rahoittamaa Paahde-LIFE-hanketta, jossa yhteistyökumppaneina ovat Metsähallitus, Suomen metsäkeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu, WWF Suomi ja Pohjois-Savon ELY-keskus. Harjumetsien puusto on monin paikoin sulkeutunut tai sulkeutumassa esimerkiksi metsäpalojen vähentymisen vuoksi, ja metsän pohjalle on kertynyt kariketta, sammalia ja jäkäliä. Kehityksen seurauksena aiemmin karut ja mikroilmastoltaan äärevät elinympäristöt ja niistä riippuvat monet kasvi- ja hyönteislajit ovat uhanalaistuneet. Samalla avoin maisema on muuttunut pusikkoiseksi ja metsäiseksi. Paahde-LIFE:ssa hoidetaan erilaisia paahdeympäristöjä 69 Natura 2000 -alueella vuosina 2014-2020. Metsähallituksessa on Metsä-ELO -työryhmä, joka arvioi, kehittää ja edistää metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon toimenpiteiden toteuttamista. Siinä ovat edustettuina Suomen luonnonhoidon toimijat, tutkijat ja muut asiantuntijat. Työryhmään ollaan yhteydessä myös tässä kuvatussa hankkeessa.

Jyväskylän yliopiston ja Metsähallituksen yhteisen hankkeen aikana (1.8.-11.9.2017) on tavoitteena tehdä kuvaus harjumetsien paahde-elinympäristöjen rakenteesta ja toiminnasta sekä sen merkityksestä uhanalaisille lajeille. Toisena keskeisenä tavoitteena on suunnitella väitöskirjahanketta, jonka pohjana ovat Paahde-LIFE -hankkeen valmiit aineistot sekä uudet omat paahdeympäristöistä kerättävät aineistot. Hankkeen aikana laaditaan rahoitushakemus Maj ja Tor Nesslingin säätiölle ja valmistellaan hakemuksia myös muille rahoittajille. Paahdeympäristöjen toimintaan kuuluvia tekijöitä ovat ravinteiden kierto ekosysteemin eri osioissa, fyysisesti avoimet elinympäristölaikut ja niiden pysyvyys sekä alueiden ravintoketjujen dynamiikka. Paahdeympäristöille ja niiden toiminnalle olennaisia piirteitä ovat paahteisuus sekä suhteellisen avoin ja karu maaperä. Luonnonhoitotoimia, joita Paahde-LIFE -kohteilla tehdään, ovat puuston ja aluskasvillisuuden poisto sekä kivennäismaan paljastaminen ja metsien ennallistamispoltot. Myös uhanalaisen harjukasvin, kangasajuruohon (Thymus serpyllum), siirtoistutus kuuluu luonnonhoitotoimiin. Kangasajuruoho toimii sateenvarjolajina monelle muulle eliölle paahde-elinympäristössä.

Väitöskirjatyössä on suunniteltu tutkittavaksi harjumetsien paahdeympäristöä elinympäristönä, elinympäristön eri eliöryhmien välisiä vuorovaikutuksia ja kangasajuruohon siirtoistutuksia. Myös maaperän ravinnepitoisuuksia ja muita ominaisuuksia tullaan mittaamaan. Tutkittaviksi eliöryhmiksi suunnitellaan putkilokasveja ja kovakuoriaisia sekä mahdollisesti myös hyppyhäntäisiä. Tutkimuskohteiksi on suunniteltu paahde-elinympäristöjen seurantaverkoston kolmea Paahde-LIFE -kohdetta: Jämijärvi Ikaalisissa, Lintharju Suonenjoella sekä Rokuan harju- ja dyynialue, jonne on perustettu mittava kangasajuruohon siirtoistutuskoe maanpinnan paljastuksineen syksyllä 2016. Tutkimuskohteeksi harkitaan myös Aurinkovuorta Asikkalassa, joka sekin on yksi Paahde-LIFE -hankkeen toimenpidekohteista.


Vastuullinen johtaja


Päävastuullinen yksikkö


Viimeisin päivitys 2018-30-01 klo 09:52