Askel soimaan! Musiikkimaton vaikutus lasten paikallaanoloon, liikkumisaktiivisuuteen ja motoriikkaan
Päärahoittaja
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 24 000,00
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.09.2017
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.08.2018
Tiivistelmä
Useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Alle neljäsosa aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Myös istuminen ja erilaisten ruutujen ääressä vietetty aika on lisääntynyt. Lisäksi alle kouluikäisten lasten liikkumisesta ja paikallaan-olosta on vain vähän objektiivisesti mitattua tietoa. Alle kouluikäisillä lapsilla vanhempien vaikutus lapsen paikallaan oloon (mm. television katseluun) ja liikkumiseen korostuu erityisesti viikonloppuisin.
Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää vähentääkö musiikkimaton käyttö 5-6-vuotiaiden lasten paikallaanoloa ja voidaanko sen avulla lisätä fyysistä aktiivisuutta kotiympäristössä. Lisäksi selvitetään onko lyhytaikaisella (kahdeksan viikkoa) musiikkimaton käytöllä vaikutusta lapsen motoriikkaan tai musiikkitaitoihin. Tutkimuksen toisena tavoitteena on selvittää, onko vanhempien liikkumis- ja/tai musiikkitaustalla ja tottumuksilla sekä vanhempien paikallaanololla tai fyysisellä aktiivisuudella yhteyttä lapsen paikallaanoloon ja liikkumiseen.
Tutkimus on tapaustutkimus, jossa osallistujat toimivat omina kontrolleinaan. Tutkimukseen rekrytoidaan yhteensä 15 perhettä Jyväskylän alueelta ja tutkimus kestää jokaisessa perheessä yhdeksän viikkoa. Tutkimus alkaa syksyllä 2017, kun Jyväskylän yliopiston eettinen toimikunta on antanut tutkimukselle puoltavan lausunnon.
Tutkimuksen monitieteellisen luonteen vuoksi kerätyn aineiston analysoinnissa käytetään sekä tilastollisia että kuvailevia menetelmiä. Tutkimuksen tulokset julkaistaan kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa.
Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää vähentääkö musiikkimaton käyttö 5-6-vuotiaiden lasten paikallaanoloa ja voidaanko sen avulla lisätä fyysistä aktiivisuutta kotiympäristössä. Lisäksi selvitetään onko lyhytaikaisella (kahdeksan viikkoa) musiikkimaton käytöllä vaikutusta lapsen motoriikkaan tai musiikkitaitoihin. Tutkimuksen toisena tavoitteena on selvittää, onko vanhempien liikkumis- ja/tai musiikkitaustalla ja tottumuksilla sekä vanhempien paikallaanololla tai fyysisellä aktiivisuudella yhteyttä lapsen paikallaanoloon ja liikkumiseen.
Tutkimus on tapaustutkimus, jossa osallistujat toimivat omina kontrolleinaan. Tutkimukseen rekrytoidaan yhteensä 15 perhettä Jyväskylän alueelta ja tutkimus kestää jokaisessa perheessä yhdeksän viikkoa. Tutkimus alkaa syksyllä 2017, kun Jyväskylän yliopiston eettinen toimikunta on antanut tutkimukselle puoltavan lausunnon.
Tutkimuksen monitieteellisen luonteen vuoksi kerätyn aineiston analysoinnissa käytetään sekä tilastollisia että kuvailevia menetelmiä. Tutkimuksen tulokset julkaistaan kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa.
Vastuullinen johtaja
Päävastuullinen yksikkö
Seurantakohteet
Liittyvät julkaisut ja muut tuotokset
- Lisää terveyshyötyjä lapsille yhdistämällä musiikkia ja liikuntaa (2021) Tuominen, Pipsa; D1
- Music-based exercise activities for children : effects on sedentary behavior, physical activity, intervention implementation, and enjoyment (2021) Tuominen, Pipsa P. A.; G5; OA; 978-951-39-8602-5
- The Test–Retest Repeatability of a Rhythm Coordination Test Procedure in 4- to 6-Year-Old Children : A Pilot Study (2020) Tuominen, Pipsa P. A.; et al.; A1; OA