Promoting equal access and tackling discrimination against gender and sexual minorities in sport and physical education (PREACT)


Päärahoittaja

Rahoittajan antama koodi/diaarinumeroOKM/48/626/2017,OKM/75/626/2018,OKM/89/626/2019


Päärahoittajan myöntämä tuki (€)

  • 375 000,00


Rahoitusohjelma


Hankkeen aikataulu

Hankkeen aloituspäivämäärä01.04.2018

Hankkeen päättymispäivämäärä31.12.2022


Tiivistelmä

Vaikka Suomi on suhteellisen tasa-arvoinen maa, maamme oikeusministeriö (2014) on esittänyt huolensa runsaasta sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvasta syrjinnästä. Näihin vähemmistöihin kuuluvat apset, jotka erityisen helposti kohtaavat syrjityiksi, ovatkin tutkimusten mukaan joutuneet kiusatuiksi, haukutuiksi, eristetyiksi ja leimatuiksi (Aaltonen ym., 2009, 63; Kankkunen ym., 2010). Lapsiuhritutkimus paljasti noin 8% tutkimukseen osallistuneista 12- ja 15-vuotiaista lapsista kuulleensa urheiluharrastuksessaan valmentajansa kertoneen seksuaalissävyitteisiä vitsejä tai tarinoita ja (Peltola, 2016); lapset ja nuoret kokevatkin LIITU-aineiston valossa liikuntaharrastuksensa kolmanneksi yleisimmäksi syrjintäympäristöksi heti koulun ja Internetin jälkeen (Laine ym., 2016). Koulussa erityisen syrjiviltä ja vihamielisiltä tuntuvat liikuntatunnit (Huotari ym.., 2011, 68).Myös maininnat siitä, kuinka translapsi on vapautettu psykiatrin lausunnon perusteella koululiikunnasta tai kuinka hän on suorittanut liikunnan oppimäärän kouluavustajan valvonnassa itsenäisesti (Villa ym., 2014) kertovat erityisesti rtanslapetn- ja nuorten vaikeuksista koululiikunnassa ja suuresta tutkimuksen tarpeesta.
Ensimmäinen ja tällä haavaa ainoa tutkimus sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen liikunnan ja urheilun parissa kokemasta syrjinnästä osoittaa, että vältellyksi joutuminen sekä epäkunnioittavan käyttäytymisen, loukkausten ja seksuaalissävytteisten vitsien kohteena oleminen on sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvien joukossa tavallista (Kokkonen 2012). Mitä yleisempää syrjintä oli, sitä useammin masennusoireet, stressi ja psykosomaattinen oirehdinta sekä huonompi itsetunto värittivät sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvien elämää (Kokkonen, 2016).
Kokkosen (2012) tutkimuksen jälkeisinä vuosina 2014 – 2015 Suomen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskeva lainsäädäntö kuitenkin kiristyi. Tasa-arvolain sisältämä syrjintäkielto laajeni koskemaan sukupuolen lisäksi myös sukupuoli-identiteettiä ja sen ilmaisua. Uudistunut liikuntalaki (kuten peruskoulujen vuoden 2014 opetussuunnitelmakin) edellyttää nykyään eriarvoisuuden vähentämistä, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä, ja kouluissa opetuksen tulisi olla sukupuolitietoista. Uusi yhdenvertaisuuslaki puolestaan kieltää seksuaaliseen suuntautuneisuuteen perustuvan syrjinnän. Lisäksi sekä oppilaitoksilta että OKMltä avustusta hakevilta liikuntajärjestöiltä edellytetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-suunnitelmaa. Tällä hetkellä Tällä hetkellä Suomessa ei ole tutkimustietoa siitä, kuinka uudistunut lainsäädäntö on otettu koulujen liikunnanopetuksessa ja harraste- ja kilpaurheiluissa vastaan, millaisia haasteita ja hyviä käytänteitä kouluissa ja urheiluseuroissa on lakien huomioon ottamisen seurauksena ilmennyt ja ennen kaikkea millaisia muutoksia – jos mitään – uudistunut lainsäädäntö on sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluville ihmisille (koulu)liikunnan ja urheilun saralla tuonut. Suunnitteilla oleva tutkimus pyrkii kyselylomake- ja haastattelutietoa analysoimalla antamaan liikuntapoliittisia päätöksiä tekeville vastauksia näihin kysymyksiin. Lisäksi suomalaisissa kouluissa vakiintuneelle tavalle antaa liikunnanopetusta sukupuolen mukaisissa tyttö- ja poikaryhmissä ei ole tutkimuksellista perustaa, ei liioin monissa urheiluseuroissa vallalla olevalle käytänteelle valmentaa tyttöjä ja poikia omissa harraste- ja valmennusryhmissään. Tulevaisuuden päätöksiä tehtäessä ja esimerkiksi ryhmäjakojen perusteita suositeltaessa paikallisten päättäjien, kuten koulujen rehtoreiden ja urheiluseurojen valmennuspäälliköiden, on tarpeen saada perustietoa, millaisia haittoja ja hyötyjä erillisryhmissä ja sekaryhmissä liikkuvat lapset ja nuoret tunnistavat ja kuinka he ovat kokeneet erillis- ja sekaryhmissä liikkumisen erityisesti silloin, jos kokevat kuuluvansa sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön tai ilmaisevansa sukupuoltaan epätyypillisesti.
PREACT-hankkeella on kolme päätavoitetta:1) tutkia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvien kokemaa ja havaitsemaa syrjintää ja suvaitsevaisuutta liikunnan ja urheilun parissa; 2) verrata Suomen tilannetta Brittein ja Singaporen tilanteeseen ja 3) tutkia erillis- ja sekaryhmissä annettuun liikunnanopetukseen ja urheiluvalmennukseen liittyviä kokemuksia ja hyviä käytänteitä. Tavoitteisiin vastataan sekä kyselylomake- että haastatteluaineistojen pohjalta yhteistyössä seuraavien kumppaneiden kanssa: Suomen Valmentajat ry., Suomen Ammattivalmentajat ry., Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry. (Liito ry.), Hot ry., Nuorisotutkimusverkosto, Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK) ja Suomen olympiakomitea. Hankkeen akateemiset yhteistyökumppanit ovat University of Brighton (UK) ja Nanyang Technological University (NTU; Singapore).


Vastuullinen johtaja


Muut hankkeeseen liittyvät henkilöt (JYU)


Päävastuullinen yksikkö


Sisäinen seurantakohde

ProfiloitumisalueHyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö (Jyväskylän yliopisto JYU) JYU.Well


Liittyvät julkaisut ja muut tuotokset


Viimeisin päivitys 2023-24-08 klo 20:51