Väitöstutkimus: "Rasismi Suomessa lehtitekstien valossa : 1800–1900-lukujen vaihteen kieroista juutalaisista 2000-luvun muslimiterroristeihin"


Päärahoittaja


Päärahoittajan myöntämä tuki (€)

  • 12 000,00


Hankkeen aikataulu

Hankkeen aloituspäivämäärä15.06.2018

Hankkeen päättymispäivämäärä14.12.2018


Tiivistelmä

Juutalaiset ovat huijareita, loiseläjiä, pahuuden ruumiillistumia, rasvaisia ja vasten­mielisiä – ainakin jos on uskominen tekstejä, jotka julkaistiin suomalaisissa lehdissä 1800–1900-lukujen vaihteessa. Tuolloin ei vielä oltu huolissaan lehtitekstien korrektiudesta, ja syrjivä asenteellisuus on avoimesti nähtävillä. Tämän päivän lehtiteksteissä rasismi ei ole näkyvää, mutta se ei tarkoita, ettei sitä olisi. Rasismi on siitä tuhoisaa, että se muuttaa jatkuvasti muotoaan ja piiloutuu näennäisesti korrektin yhteiskunnallisen keskustelun sekaan. Iso osa tuosta keskustelusta käydään medioissa, ja siksi arvossa pidetyt, asialliset mediatekstit antavat hyvän näkymän siihen, millaista on kunkin ajan ”hyväksytty”, ”salonkikelpoinen” rasismi. Euroopassa tämän päivän rasismi pukeutuu usein islamofobian huntuun.

Artikkelimuotoisessa väitöstutkimuksessani kysyn: missä määrin ja millä tavoin lehtitekstit ovat rakentaneet, pitäneet yllä tai vahvistaneet rasistisia asetelmia Suomessa vuosina 1872–1939 ja 2015–2017? Vastaan kysymykseen vertaamalla vuosina 2015–2017 ilmestyneitä, turvapaikan­hakijoita ja pakolaisia käsitelleitä lehtikirjoituksia kirjoituksiin, jotka ilmestyivät vuosien 1872–1939 välillä ja käsittelivät juutalaisia. Uskon, että sata vuotta vanhojen lehtitekstien tuominen nykyisten rinnalle toimii peilinä, joka auttaa havaitsemaan rasistiset sisällöt tämän päivän lehtiteksteissä – ja näyttää, mikä asenteissamme on muuttunut, mikä ei.

Suomalaisen median rasistisia käytän­töjä on tutkittu 1990-luvul­ta lähtien. Tutkimusten mukaan turvapaikanhakijat, pakolaiset ja maahanmuuttajat on mediateksteissä yleisesti yhdistetty rikoksiin, ongelmiin ja perusteettomiin turvapaikkahakemuksiin. Juha Rekolan mukaan vähemmistöihin liitetään mediassa niin usein erilaisia ongelmia, että vähemmistöt alkavat näyttäytyä ˮongelmaihmi­sinäˮ. He joko ovat ongelma, heillä on ongelma tai heistä saattaa seurata ongelmia. Lähes 74 prosentissa Reko­lan tutkimia lehtiartik­keleita vähemmistöihin liittyi maininta rikoksesta, uhasta tai eturistiriidasta.

1800–1900-lukujen vaihteen suomalaislehtien juutalaisaiheista kirjoitte­lua on tutkittu hyvin vähän, eikä lehtiteksteistä ole tehty systemaattista sisällönanalyysia, jolla olisi selvitetty, millaisia mielikuvia juutalaisista rakennettiin suomalaisessa lehdistössä ennen toista maailmansotaa.


Vastuullinen johtaja


Päävastuullinen yksikkö


Tieteenalat


Viimeisin päivitys 2023-23-05 klo 12:38