G4 Monografiaväitöskirja
Mallikansalaisen säröilevä ihanne : opettajaksi sopivuuden ja sopimattomuuden määrittely suomalaisessa opettajankoulutuksessa vuosina 1920-1945 (2021)

Ylikotila, A.-K. (2021). Mallikansalaisen säröilevä ihanne : opettajaksi sopivuuden ja sopimattomuuden määrittely suomalaisessa opettajankoulutuksessa vuosina 1920-1945 [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 411. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8783-1

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Ylikotila, Anna-Kaisa

eISBN: 978-951-39-8783-1

Lehti tai sarja: JYU Dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2021

Sarjan numero: 411

Kirjan kokonaissivumäärä: 234

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8783-1

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Väitöskirja tarkastelee suomalaisen opettajankoulutuksen käsitystä ihannekansalaisesta sekä hänelle sopivasta toiminnasta. Erityisesti seminaariyhteisössä kuten ajan suomalaisessa yhteiskunnassa muutenkin tätä toimintaa määriteltiin luokan ja sukupuolen näkökulmasta. Päämäärän saavuttamiseksi työssä tarkastellaan seminaareissa ilmenneitä kuritilanteita, sillä niissä kävivät selkeimmin ilmi oppilaisiin todellisuudessa kohdistetut odotukset. Työssä tarkastellaan myös rangaistustoimenpiteitä, joita oppilaisiin kohdistettiin. Näiden kautta määritetään, millaiset rikkomukset arvioitiin seminaariyhteisössä vakavimmiksi poikkeamiksi kurista. Menetelmänä tutkimuksessa on käytetty kategoria-analyysia, jonka avulla aineiston esimerkkitapaukset on järjestetty eri kategorioiden alle rikkomustyypin perusteella. Tutkimuksen aikarajauksena ovat vuodet 1920–45, minkä ansiosta työssä voidaan tarkastella toisaalta sisällissodan jälkeistä yhteiskunnallista jälleenrakennusta, suomalaisen hyvinvointivaltion sekä koulujärjestelmän luomista, mutta myös valtion jännitteistä tilannetta aina sotavuosiin saakka. Tutkimuksessa vertaillaan viittä eri seminaaria keskenään, jotka ovat Jyväskylän, Sortavalan, Heinolan, Tammisaaren ja Uudenkaarlepyyn seminaarit. Erityisesti tutkimuksessa käytetään eri seminaarien opettajakokousten pöytäkirjoja, sillä niissä käsiteltiin seminaareissa sattuneet rikkomustapaukset seikkaperäisesti. Seminaarien eroja keskenään vertaillen on mahdollista tavoittaa, missä määrin eri seminaareissa vallitsivat keskenään eriävät näkemykset koskien opettajaihannetta sekä hänelle sallitun toiminnan kenttää. Lisäksi tätä kautta vertaillaan, oliko eri seminaarien kuri- ja rangaistusjärjestelmissä tai toisaalta oppilasrakenteessa keskenään merkittäviä eroja.

YSO-asiasanat: opettajankoulutus; kansalaisuus; kansalaiset; ihanteet; opettajuus; ammatti-identiteetti; opettajankoulutuslaitokset; koulukuri; rikkomukset; rangaistukset; kasvatushistoria

Vapaat asiasanat: 1920-luku; 1930-luku; 1940-luku; Suomi

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2021