G5 Artikkeliväitöskirja
Resilience in old age : physical performance and psychosocial factors in changing sociohistorical contexts and as resources in adversities (2021)
Resilienssi ikääntyessä : fyysinen suorituskyky ja psykososiaaliset tekijät muuttuvissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa sekä voimavaroina vastoinkäymisissä


Koivunen, K. (2021). Resilience in old age : physical performance and psychosocial factors in changing sociohistorical contexts and as resources in adversities [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 434. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8855-5


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajatKoivunen, Kaisa

eISBN978-951-39-8855-5

Lehti tai sarjaJYU Dissertations

eISSN2489-9003

Julkaisuvuosi2021

Sarjan numero434

Kirjan kokonaissivumäärä1 verkkoaineisto (92 sivua, 47 sivua useina numerointijaksoina)

KustantajaJyväskylän yliopisto

KustannuspaikkaJyväskylä

JulkaisumaaSuomi

Julkaisun kielienglanti

Pysyvä verkko-osoitehttp://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8855-5

Julkaisun avoin saatavuusAvoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuusKokonaan avoin julkaisukanava


Tiivistelmä

Resilienssi tarkoittaa sopeutumisprosessia vastoinkäymisissä ja sillä saattaa olla merkittävä rooli hyvän ikääntymisen kannalta. Resilienssin kolme keskeistä piirrettä ovat vastoinkäyminen, sopeutumisen indikaattori sekä voimavaratekijät, jotka mahdollistavat sopeutumisen. Yksilön ja ympäristön vuorovaikutus läpi elämänkaaren voi muovata voimavaroja ja siten resilienssin ilmentymistä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sosiohistoriallisten muutosten merkitystä myöhemmän iän fyysiselle toimintakyvylle vertailemalla kahta syntymäkohorttia. Fyysistä toimintakykyä ja psykososiaalisia tekijöitä tutkittiin kahden vastoinkäymisen yhteydessä: kuolleisuuden ennustajina luun murtuman jälkeen ja hyvän elämänlaadun säilyttämisen ennustajina COVID-19 pandemian sosiaalisen eristäytymisen suositusten aikana. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahden tutkimusprojektin aineistoa. Ikivihreät-kohortin (n=617) murtumainsidenssiä ja kuolleisuutta seurattiin 15 vuoden ajan alkumittausten jälkeen. Alkutilanteen mittaukset toistettiin AGNES-tutkimuksessa (n=1021), jonka osallistujia seurattiin AGNES-COVID-19 –seurantatutkimuksessa (n=809). Tutkittavat olivat kotona asuvia 75-, 80-, tai 85-vuotiaita henkilöitä. Myöhemmin syntyneillä henkilöillä oli parempi fyysinen toimintakyky verrattuna saman ikäisiin ihmisiin 28 vuotta sitten. Alhaisen fyysisen toimintakyvyn yhteys kuoleman riskiin oli korostunut ensimmäisinä murtuman jälkeisinä vuosina verrattuna tilanteeseen ilman murtuma-altistusta. Parempi fyysinen toimintakyky ennusti hyvän elämänlaadun säilyttämistä vain niillä, jotka kokivat sosiaalisen eristäytymisen ohjeet rajoittaviksi, kun puolestaan hyvät stressin hallintakeinot ja se, ettei kokenut yksinäisyyttä ennustivat hyvän elämänlaadun säilyttämistä kaikilla. Yksin asuminen ei ollut yhteydessä elämänlaadun säilyttämiseen sosiaalisen eristäytymisen aikana tai kuolemanriskiin murtuman jälkeen. Tulosten mukaan iäkkäillä henkilöillä on aiempaa parempi fyysinen toimintakyky, mikä on todennäköisesti seurausta myöhemmin syntyneiden parantuneista elinolosuhteista. Tulosten perusteella fyysisen toimintakyvyn mittarit voivat kertoa reservikapasiteetista, jota tarvitaan vastoinkäymisistä selviytymiseen ja sopeutumiseen.


YSO-asiasanatikääntyminenikääntyneetresilienssiselviytyminenfyysinen toimintakykypsykososiaaliset tekijätCOVID-19sosiaalinen eristäytyminenväitöskirjat

Vapaat asiasanatsecular trends; adaptation; muscle strength; walking speed; social support; coping


Liittyvät organisaatiot


Hankkeet, joissa julkaisu on tehty


OKM-raportointiKyllä

Raportointivuosi2021


Viimeisin päivitys 2024-03-04 klo 19:46