G4 Monografiaväitöskirja
Kynällä ja sanalla : Yrjö Karilas poikien kasvattajana 1910-1960-luvuilla (2021)


Julkunen, L. (2021). Kynällä ja sanalla : Yrjö Karilas poikien kasvattajana 1910-1960-luvuilla [Doctoral dissertation]. University of Jyväskylä. JYU dissertations, 458. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8926-2


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Julkunen, Lauri

ISBN: 978-951-39-8926-2

Lehti tai sarja: JYU dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2021

Sarjan numero: 458

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (306 sivua)

Kustantaja: University of Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8926-2

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava


Tiivistelmä

Väitöskirjassa tarkastellaan Yrjö Karilaan (1891–1982) toimintaa poikien kristillisen kasvatuksen parissa 1910–1960-luvuilla. Huomio kiinnittyy etenkin Karilaan kasvatustyön sukupuolittuneisiin ihanteisiin ja toimintatapoihin. Lähestymistavaltaan tutkimus on temaattinen elämäkerta, joka tarkoittaa tietyn ilmiön tai elämänalueen tutkimista yksilön elämänkulun ja kokemusten kautta. Lähdeaineisto koostuu Karilaan henkilökohtaisista papereista, julkaistuista lehtikirjoituksista ja teoksista sekä kristilliseen poikatyöhön liittyvistä arkistolähteistä. Karilas, Piippolassa lapsuutensa viettänyt ja myöhemmin Helsinkiin siirtynyt papinpoika, kouluttautui ensin venäjän opettajaksi. Vuonna 1918 hän siirtyi NMKY-liikkeen poikatyöntekijäksi ja teki pitkän uran alan kehittäjänä ja suunnannäyttäjänä. Poikatyön ohella Karilaasta tuli merkittävä kulttuurivaikuttaja hänen tieto- ja elämäkertakirjojensa ansiosta. Karilas hyödynsi asemaansa kristillisen poikatyön ja maallisen kirjallisuuskentän risteyshenkilönä kasvatustyössään. Sisällissodan jälkeisessä Suomessa kristillinen poikatyö kiinnittyi sodan voittajapuolen kulttuuriin ja tavoitteisiin mutta joutui tekemään myös rajanvetoja. Poikatyöstä tuli identiteettityötä, jolla paitsi sitoutettiin poikia kristillis-isänmaalliseen arvomaailmaan myös rakennettiin kristillisen miehen mallia, joka irtisanoutui nationalismin äärimmäisistä muodoista. Poikatyön ihanteeksi hahmottui sisäisesti voimakas mies, joka liikkui maallisessa kulttuurissa luopumatta periaatteistaan ja kristillisestä vakaumuksestaan. Kasvatusprojekti tällaisenaan kuitenkin kriisiytyi osana 1930-luvun hengellis-poliittista murrosta. Vuosikymmenen lopulla Karilas koki uskonnollisen herätyksen, joka tulkitaan tutkimuksessa aiemman kristillisen miesideaalin kriisiytymisen oireeksi. Herätyksen myötä Karilas alkoi poikatyön ohella tehdä evankelioivaa miestyötä, jossa tukeuduttiin itsekasvatuksen ja maallisen harrastustoiminnan sijaan uuspietistiseen uskonveljeyteen. Tutkimuksessa Karilaan kasvatustyö käsitteellistetään apologeettisen maskuliinisuuden strategioiksi. Apologetiikka eli uskonnon rationaalinen puolustaminen muuntautui neuvotteluiksi identiteeteistä. Mieheyden reformi oli kristillisen poikatyön vastaus nykyaikaan, jossa uskonnolliset arvot ja elämäntavat olivat problematisoitumassa poikien ja miesten yhteisöissä.


YSO-asiasanat: poikatyö; pojat (ikäryhmät); kasvatus; nuoruus; historia; sukupuoli; maskuliinisuus

Vapaat asiasanat: Karilas, Yrjö; eletty uskonto; NMKY; 1900-luku


Liittyvät organisaatiot


OKM-raportointi: Kyllä


Viimeisin päivitys 2021-29-11 klo 15:46