G4 Monografiaväitöskirja
Kolttasaamelaiset ja suomalainen sosiaalihuolto : siirtymä osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja saamelaista alkuperäiskansaa etnisyyden ja sosiaalihuollon kontekstissa (2021)

Ruotanen, L. (2021). Kolttasaamelaiset ja suomalainen sosiaalihuolto : siirtymä osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja saamelaista alkuperäiskansaa etnisyyden ja sosiaalihuollon kontekstissa [Doctoral dissertation]. University of Jyväskylä. JYU dissertations, 451. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8908-8

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Ruotanen, Lauri

eISBN: 978-951-39-8908-8

Lehti tai sarja: JYU dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2021

Sarjan numero: 451

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (230 sivua)

Kustantaja: University of Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8908-8

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Tässä tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan kolttasaamelaisten historiallista siirtymää osaksi suomalaista yhteiskuntaa etnisyyden ja sosiaalihuollon näkökulmista. Ajankohtaiseksi tämän tutkimuskysymyksen ja siihen vastaamisen tekee meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusprosessi ja myös se, että saamelaiset itse ovat avanneet keskusteluja tutkimukseni kuvaamista teemoista ja omasta hyvinvoinnin perustastaan. Hermeneuttisen tulkintaopin mukaisesti olen etsinyt vuorovaikutussuhteita ja niiden merkityksiä. Tutkimuksen keskeisin aineisto on rakentunut tekstimuotoisesta materiaalista kuten saamelaiskäräjien hallintoon ja päätöksentekoon liittyvistä ohjelmista, dokumenteista, pöytäkirjoista, lausunnoista ja esityksistä. Saamelaisia koskevat lait, kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä tutkimuskirjallisuus ovat keskeisenä osana tutkimukseni aineistoa. Aineistoa olen kerännyt myös saamelaisarkistossa säilytettävistä Matti Sverloffin ja Karl Nickulin arkistoista, sekä Norjan Neidenissä sijaitsevasta kolttamuseon kirjastosta. Aineistoni analyysi on aineistolähtöistä sisällön analyysia, jolla nostetaan aineistosta esiin tutkimuksen kannalta keskeisimmät tekijät. Tutkimuksessani olen analysoinut kolttasaamelaisen etnisen kulttuurin ja suomalaisen sosiaalihuollon kohtaamisen jäsennyksestä erilaisia merkitystekijöitä ja näiden liittymistä toisiinsa. Tutkimukseni kokonaisuutta voidaan tarkastella Vigdis Stordahlenin (2007) esittämän kolmen keskeisen saamelaisten etnistä muutosta kuvaavan muutoksen avulla: kolttasaamelaisten integroituminen suomalaiseen kansallisvaltioon ja sen muutoksiin, sekä sosiaalihuollon kehittymiseen; toiseksi kolttasaamelaisten liittymisenä laajempaan saamelaisyhteisöön ja osaksi saamelaispoliittista kehitystä; ja kolmanneksi saamelaispolitiikan kansainvälistymisenä ja saamelaisten liittymisenä alkuperäiskansojen yhteisöön. Tutkimukseni tulokset kolttasaamelaisten historiallisesta matkasta osaksi suomalaista yhteiskuntaa osoittavat, että se on sisältänyt lukuisia ulkopuolelta ohjattuja muutoksia, sopeutumista sekä kielen ja kulttuurin kadottamisen uhkaa. Toisaalta se on sisältänyt uuden löytämistä, liittymistä yleiseen saamelaisuuteen ja sen saamelaisia yhdistävään poliittiseen taisteluun ihmisoikeuksien puolesta, sekä tulemista osaksi kansainvälistä alkuperäiskansojen yhteisöä. Viimeaikaista itsemääräämisoikeuteen nojaavaa saamelaiserityisen sosiaalihuollon muodon etsimistä voi mielestäni osittain rinnastaa alkuperäiskansojen viitekehykseen.

YSO-asiasanat: etnisyys; sosiaalihuolto; sosiaalityö; koltansaame; saamelaisuus; alkuperäiskansat

Vapaat asiasanat: alkuperäiskansalaisuus

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2021