G4 Monografiaväitöskirja
Logoterapia filosofisena terapiamuotona : filosofinen tausta, käyttöalue, menetelmät, häiriöiden kaksivaiheinen erotusdiagnostiikka (2021)

Niiles-Mäki, A. (2021). Logoterapia filosofisena terapiamuotona : filosofinen tausta, käyttöalue, menetelmät, häiriöiden kaksivaiheinen erotusdiagnostiikka [Doctoral dissertation]. University of Jyväskylä. JYU dissertations, 432. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8863-0

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Niiles-Mäki, Anne

eISBN: 978-951-39-8863-0

Lehti tai sarja: JYU dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2021

Sarjan numero: 432

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (267 sivua)

Kustantaja: University of Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8863-0

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Tämä tutkimus kuuluu filosofian alaan. Se käsittelee logoterapiaa filosofisena terapiamuotona; sen filosofista taustaa, käyttöaluetta, menetelmiä ja diagnostiikkaa. Koska kyseessä on terapiatutkimuksen luonteen vuoksi myös ihmistieteellinen ja laadullinen tutkimus, tutkimusotteeksi on valittu tähän tutkimukseen sopiva ja filosofisessa tutkimuksessa yleisesti käytetty fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote ja metodiksi sisällönanalyysi, joka on tarpeellinen erityisesti siksi, että tutkimuksen yhtenä päätarkoituksena on osoittaa, miten ja miksi logoterapia eroaa filosofisen perustansa vuoksi terapiamuodoista, jotka ovat syntyneet psykiatrian ja psykologian pohjalta. Logoterapia eroaa myös muusta filosofisesta terapiasta siinä, että logoterapian perustana oleva teoria, logoteoria tai logofilosofia, on spesifi eksistentiaalis-fenomenologinen teoria, joka on kehitetty sovellettavaksi vain logoterapiaan. Siksi logoteorian sisällön analyysi on myös tärkeä osa logoterapian tutkimista. Logoterapia – toisin kuin psykoterapia – keskittyy jokaisella ihmisellä olevaan tajunnan henkiseen ulottuvuuteen, joka toimintaperiaatteiltaan on kaikilla ihmisillä terve. Psykoterapiat eivät tunnista henkisen ulottuvuuden omaa olemassaoloa tajunnassa, vaan keskittyvät häiriöihin, jotka syntyvät tajunnan psyykkisessä ulottuvuudessa. Tajunnan henkisen ulottuvuuden ja psyykkisen ulottuvuuden häiriöt ovat kuitenkin laadullisesti erilaisia, eikä niitä voida niputtaa samankaltaisiksi (mielenterveys)häiriöiksi. Tutkimusaineistona on käytetty logoteorian luojan Viktor Franklin kirjoituksia sekä niitä logoterapiaa käsitteleviä tutkimuksia ja logoteoreettisia teorioita, jotka ovat relevantteja tälle tutkimukselle. Tutkimusaineistona ovat olleet myös sellaiset mielenterveyteen liittyvät tutkimukset ja tilastot, joiden sisältö ja tulokset ovat olleet logoterapeuttisesti mielenkiintoisia. Tutkimuksessa on myös käytetty laajasti Viktor Franklin ajatteluun vaikuttaneiden filosofien, psykiatrien ja psykoterapeuttien kirjoituksia sekä tutkimuskohteen tutkimisen ja ymmärtämisen kannalta olennaisten filosofien, psykiatrien ja psykoterapeuttien kirjallisuutta. Tutkimus jakaantuu 13:n päälukuun, joista 6 ensimmäistä käsittelevät tutkimuksen perusoletuksia ja -oppeja, tutkimusprosessia ja tutkimusmetodologiaa. Luvuissa 7-10 tutkitaan logoterapian filosofista perustaa, sen käyttöaluetta ja menetelmiä, luvuissa 11-12 esitellään mm. logoteoreettinen tajunnanteoria ja häiriöiden kaksivaiheinen erotusdiagnostiikka. Luku 13 käsittelee mm. tutkimuksen arviointia. Luvussa otetaan kantaa myös uusiin tapoihin soveltaa logoterapiaa tulevaisuudessa. Liitteenä oleva terapiaprosessissa käytettävä harjoitusmatriisi on suomennettu ja muokattu A. Stropkon logoterapian alaan kuuluvasta väitöstutkimuksesta.

YSO-asiasanat: logoterapia; maailmankuva; eksistenssi; medikalisaatio; arvot (käsitykset)

Vapaat asiasanat: logotherapy; logophilosophy; consciousness; Noological dimension of consciousness; Logotheoretic theory of consciousness; purpose; values; Existential Vacuum; Existential Analysis; worldview; Two-Staged Separation Diagnostics of disorders; medicalization

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2021