G4 Monografiaväitöskirja
Immigrant political integration in Finland : the perspectives of black African immigrants at the municipal level (2022)
Maahanmuuttajien poliittinen integraatio Suomessa : tapaustutkimus afrikkalaisista maahanmuuttajista kuntatasolla

Ndukwe, T. C. (2022). Immigrant political integration in Finland : the perspectives of black African immigrants at the municipal level [Doctoral dissertation]. University of Jyväskylä. JYU Dissertations, 483. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8996-5

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Ndukwe, Thaddeus Chijioke

eISBN: 978-951-39-8996-5

Lehti tai sarja: JYU Dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2022

Sarjan numero: 483

Kirjan kokonaissivumäärä: 243

Kustantaja: University of Jyväskylä

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8996-5

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Suomessa paikallispolitiikkaa, erityisesti kunnallisvaaleja, koskevat tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajien osallistuminen on ollut jatkuvasti vähäistä. Tähän on näissä tutkimuksissa esitetty useita syitä, esimerkiksi maahanmuuttajien Suomessa asumisen kesto, sijainti, ikä, koulutus, kielen ja yhteiskunnan tuntemus, puolueen mobilisaatio ja aikaisempi kokemus poliittisesta osallistumisesta sekä tiedon saatavuus ja maahanmuuttajaehdokkaiden epäonnistuminen vaaleissa. Suurin osa näistä syistä on yksilökohtaisia, ja vain harvat ovat yhteiskunnallisia. Merkityksellistä on kuitenkin se, että suurin osa tutkimuksista on luonteeltaan yleisiä ja vain harvat ovat empiirisiä. Tämä tutkimus käsittelee mustien afrikkalaisten maahanmuuttajien poliittista integroitumista paikallistasolla, ja tältä osin heitä ei ole aiemmin tutkittu kattavana ryhmänä. Poliittisella yhdentymisellä tarkoitan poliittista mobilisaatiota, osallistumista ja edustusta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, päteekö jokin ensimmäisessä kappaleessa mainituista tekijöistä ja missä määrin. Tarkemmin sanottuna tutkimuksen tavoitteena on tarkastella laajasti maahanmuuttajien poliittisen integraation paikallistason mahdollisuuksia ja esteitä; ei vain kunnallisvaaleissa tai muissa politiikan muodoissa (esimerkiksi protestipoliitiikka), vaan myös muissa vaaleissa tai politiikassa, kuten työvoima-, opiskelija- ja yhdistysvaaleissa. Tutkimus perustuu laadullisiin syvähaastatteluihin, joissa maahanmuuttajista 80 (miehet N=60 ja naiset N=20) asuu virallisesti Helsingin, Espoon, Vantaan, Jyväskylän ja Tampereen kaupungeissa, joihin useimmat maahanmuuttajat Suomessa ovat sijoittuneet. Lisäksi tutkimus perustuu noin 15 suomalaisen viranomaisen (miehet N=5 ja naiset N=10) neljään haastatteluun. Näiden viranomaisten työ liittyy maahanmuuttajien kansalaisintegraatioon edellä mainituissa kaupungeissa vuosina 2013 - 2016. Afrikkalaisille maahanmuuttajille haastatteluissa suunnattuja kysymyksiä ovat muun muassa seuraavat: Osallistuvatko he paikallispolitiikan vaaleihin tai poliittiseen toimintaan vai eivät? Jos he osallistuvat, miten ja missä määrin he osallistuvat? Jos he eivät osallistu, miksi he eivät osallistu? Suomalaisille viranomaisille esitettyjä kysymyksiä ovat muun muassa heidän työhönsä liittyvät kysymykset sekä joidenkin afrikkalaisten maahanmuuttajien suomalaisesta viranomaistyöstä esittämät väitteet. Tutkimus tarkastelee useita olennaisia mahdollisuuksia ja esteitä maahanmuuttajien poliittiselle integraatiolle Suomessa erityisesti paikallisesti. Tutkimus pohjautuu teoreettisesti yhteiskunnan poliittisten mahdollisuuksien rakenteen lähestymistapaan seuraavasti: ensinnäkin seuraamalla kahta pääteoriaa institutionaalisesta kanavoinnista ja kulttuurienvälisen herkkyyden kehitysmallista (DMIS) sekä toiseksi seuraamalla tukiteoriaa maahanmuuttajaidentiteetin muodostumisesta. Institutionaalinen kanavointi analysoi yhteiskunnan institutionaalisten tai poliittisten mahdollisuuksien rakenteiden vaikutusta maahanmuuttajien mahdollisuuksiin ja esteisiin osallistua vastaanottavan yhteiskunnan poliittisiin prosesseihin. Tässä tutkimuksessa sitä käytetään analysoimaan näitä rakenteita paikallistasolla. Toisaalta DMIS on kulttuurienvälinen teoria, joka analysoi vastaanottavan yhteiskunnan asenteita maahanmuuttajia kohtaan ja myös päinvastoin maahanmuuttajien asenteita heidän integraatiomatkallaan yhteiskuntaan. Tässä tutkimuksessa sitä käytetään samalla tavalla suomalaisen yhteiskunnan ja mustien afrikkalaisten maahanmuuttajien välillä. Teoria erottaa tässä suhteessa kaksi vaihetta: etnosentrisen ja etnorelatiivisen. Etnosentrisessä vaiheessa maahanmuuttajat kokevat pääasiassa vihamielisyyttä muukalaisvihan ja rasismin muodossa, yleensä saapumishetkellä, mutta se voi myös olla jatkuvaa, jolloin kotoutumisyritykset tai -pyrkimykset turhauttavat, mikä puolestaan johtaa integraation puutteeseen. Etnorelatiivisessa vaiheessa yhteisö tai jotkut sen jäsenistä ovat tervetulleita, ja siten maahanmuuttajat kokevat vain vähän tai eivät ollenkaan vihamielisyyttä tai rasismia, mikä johtaa integroitumiseen tai joissain tapauksissa assimiloitumiseen yhteiskuntaan. Näitä kokemuksia analysoidaan myös identiteetin muodostumisen näkökulmasta, jolloin kaksi erillistä ryhmää jaotellaan eri identiteettien mukaan yhteiskunnallisten kokemusten perusteella. Identiteetit ovat integroituneita, assimiloituneita, erotettuja tai marginalisoituneita. Integroituneet ja assimiloituneet kuuluvat etnorelatiiviseen vaiheeseen, mikä osoittaa integraatiota (tai assimilaatiota), kun taas erotetut ja syrjäytyneet kuuluvat etnosentriseen vaiheeseen, mikä osoittaa integraation puutetta. Löydökset paljastavat, että etnosentrisessä vaiheessa tai eristäytyneillä ja syrjäytyneillä identiteeteillä on alhaisin poliittisen osallistumisen esiintymistaso erityisesti vaaleissa, mikä johtuu pääasiassa vahvasta sosioekonomisesta syrjäytymisestä tai rasismista ja syrjinnästä sosioekonomisessa elämässä. Sitä vastoin etnorelatiivisessa vaiheessa tai integroituneilla ja assimiloituneilla identiteeteillä on korkea poliittisen osallistumisen esiintymistaso erityisesti vaaleissa, mikä johtuu pääasiassa korkeasta sosioekonomisesta osallisuudesta tai koetusta vähäisestä tai esiintymättömästä rasismista ja syrjinnästä sosioekonomisessa elämässä. Suomalaisissa tutkimuksissa mainituilla tietyillä tekijöillä (asumisen kesto ja sijainti, ikä, koulutus ja kieli) ei ollut juurikaan merkitystä. Muut tekijät, kuten luonnollinen kiinnostumattomuus politiikkaa kohtaan, poliittisten puolueiden mobilisaatio, aiemman kokemuksen puute poliittisesta osallistumisesta, heikko tiedon saatavuus sekä asuinpaikan merkitys, vaikuttivat jonkin verran, mutta eivät yhtä merkittävästi kuin tärkeä uusi tekijä - yhteiskunnan asenne – joka vaikutti suoraan tiettyihin tekijöihin, kuten sosiaalisiin suhteisiin ja työnhankintaan, ja välillisesti joihinkin muihin tekijöihin, kuten kiinnostumattomuuteen vaaleja tai virallista politiikkaa kohtaan, kiinnostuneisuuteen protestipolitikkaan tai epäviralliseen politiikkaan, afrikkalaisten ehdokkaiden epäonnistumiseen vaaleissa, kunnallisvaaleilla ei ole merkitystä, rasistisiin uhkauksiin vaalien aikana ja translokaaliseen liikkuvuuteen. Joitakin yhteiskunnan asenteesta riippumattomina vaikuttavia, mutta kuitenkin merkittäviä, tekijöitä ovat vastenmielisyys politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan, aiemman poliittisen osallistumisen puute, poliittisten puolueiden mobilisaatio, uskonto, suhteiden puuttuminen etniseen ja sosiaaliseen ryhmään sekä ajanpuute ja välinpitämättömyys. Jotkut näistä liittyvät kuitenkin edelleen epäsuorasti yhteiskunnan asenteeseen. Kaiken kaikkiaan tämä tutkimus myötävaikuttaa näiden havaintojen kautta maahanmuuttajien poliittiseen osallistumiseen liittyvään kirjallisuuteen Suomessa. Vaikka tutkimuksen tarkoituksena ei ole löytää ratkaisuja löydettyihin ongelmiin, erityisesti rasismiin ja syrjintään, joitain ratkaisuja kuitenkin tarjotaan tutkimuksen lopussa.

YSO-asiasanat: maahanmuuttajat; afrikkalaiset; kotoutuminen (maahanmuuttajat); sosiaalinen integraatio; poliittinen osallistuminen; kunnallispolitiikka; kuntavaalit; asenteet; väitöskirjat

Vapaat asiasanat: Suomi

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2022