D4 Published development or research report or study
Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin, ilmastoon, virkistyskäyttöön ja metsätuhoriskeihin (2022)

Peura, M., Bäck, J., Jokimäki, J., Kallio, K. P., Ketola, T., Laine, I., Lakka, H.-K., Lehikoinen, A., Nieminen, T. M., Nieminen, M., Oksanen, E., Repo, A., Pappila, M., & Kotiaho, J. (2022). Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin, ilmastoon, virkistyskäyttöön ja metsätuhoriskeihin. Suomen Luontopaneeli. Suomen Luontopaneelin julkaisuja, 1B/2022. https://doi.org/10.17011/jyx/SLJ/2022/1b

JYU authors or editors

Publication details

All authors or editors: Peura, Maiju; Bäck, Jaana; Jokimäki, Jukka; Kallio, Kirsi Pauliina; Ketola, Tarmo; Laine, Ilona; Lakka, Hanna-Kaisa; Lehikoinen, Aleksi; Nieminen, Tiina M.; Nieminen, Mika; et al.

Journal or series: Suomen Luontopaneelin julkaisuja

eISSN: 2737-0062

Publication year: 2022

Number in series: 1B/2022

Publisher: Suomen Luontopaneeli

Publication country: Finland

Publication language: Finnish

DOI: https://doi.org/10.17011/jyx/SLJ/2022/1b

Publication open access: Openly available

Publication channel open access: Open Access channel

Abstract

Suomen metsälaki (1093/1996) uudistettiin vuonna 2014 (1085/2013), jolloin metsän käsittely jatkuvapeitteisen käsittelyn keinoin tehtiin jälleen käytännössä mahdolliseksi. Jatkuvapeitteistä metsänkäsittelyä on ehdotettu tavaksi vähentää metsien käsittelyn kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin (Kuuluvainen ym. 2012; Pukkala 2016; Eyvindson ym. 2021; Savilaakso ym. 2021). Jatkuvapeitteistä metsänkäsittelyä tehdään Suomessa kuitenkin toistaiseksi vähän. Eri käsittelymenetelmien tilastointi ei ole yksiselitteistä, mutta vuoden 2020 kaikista hakkuista jatkuvapeitteisen käsittelyn poiminta- ja pienaukkohakkuiksi oli ilmoitettu alle 5 prosenttia (Metsäkeskus 2022). Vuonna 2018 julkaistu kansalaisaloite Avohakkuut historiaan (KAA 9/2019 vp) ehdotti lakimuutosta, joka muuttaisi valtion maiden metsien hakkuut pääosin jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn hakkuiksi tietyin poikkeusmahdollisuuksin. Maa- ja metsätalousvaliokunta käsitteli kansalaisaloitetta 2019–2020 ja lokakuussa 2021 valiokunta hylkäsi kansalaisaloitteen (MmVM 13/2021 vp). Valiokunta kuitenkin edellytti mietinnössään, että valtion metsien käsittelymenetelmät ovat jatkossa monipuolisia ja että Metsähallituksen tuottotavoitteita ja tuloutusvaatimuksia kohtuullistetaan. Myös EU:n biodiversiteetti- ja metsästrategioiden (Euroopan komissio 2020, 2021) yhteydessä käsitellään avohakkuumetsätalouden kestävyyttä ja tulevaisuutta. Tähän Suomen Luontopaneelin raporttiin on koottu viimeisin tutkimustieto jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn monimuotoisuus-, vesistö-, ilmasto-, tuhoriski- ja virkistyskäyttövaikutuksista. Lisäksi laadittiin erillinen selvitys jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn talousvaikutuksista (Tahvonen 2022). Tutkimuskirjallisuutta on käyty läpi kattavasti, mutta selvityksissä ei pyritty noudattamaan systemaattisen tutkimuskatsauksen menetelmiä. Tutkimustietoa kerättiin pääasiassa boreaalisista metsistä Pohjoismaista, mutta mukana on tutkimuksia myös Pohjois-Amerikan boreaalisista metsistä. Selvityksessä on käyty läpi aiheeseen liittyviä kirjallisuuskatsauksia ja meta-analyyseja. Tarkemmin on käyty läpi tutkimuksia sellaisista aiheista, joista ei ole julkaistu katsauksia tai meta-analyyseja. Selvityksessä on mukana tutkimuksia, joissa on vertailtu jatkuvapeitteisen ja jaksollisen metsänkäsittelyn vaikutuksia toisiinsa ja suhteessa käsittelemättömiin metsiin tai hakkuita edeltävään tilanteeseen, sekä tutkimuksia, joissa on verrattu ainoastaan jatkuvapeitteisen käsittelyn vaikutuksia suhteessa käsittelemättömiin metsiin. Mukaan ei otettu systemaattisesti tutkimuksia, joissa on vertailtu ainoastaan avohakkuiden vaikutuksia suhteessa käsittelemättömiin metsiin. Tätä tutkimuskirjallisuutta on runsaasti, ja avohakkuiden selvästi haitalliset ympäristövaikutukset on tutkimuskirjallisuudessa hyvin dokumentoitu (Keenan & Kimmins 1993; Kuuluvainen 2009; Paillet ym. 2010, Savilaakso ym. 2021).

Keywords: forestry; forest management; selection system (forest cultivation); natural diversity; ecosystem services; recreational use; environmental effects; forest damage

Contributing organizations

Ministry reporting: Yes

Reporting Year: 2022