D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin, ilmastoon, virkistyskäyttöön ja metsätuhoriskeihin (2022)

Peura, M., Bäck, J., Jokimäki, J., Kallio, K. P., Ketola, T., Laine, I., Lakka, H.-K., Lehikoinen, A., Nieminen, T. M., Nieminen, M., Oksanen, E., Repo, A., Pappila, M., & Kotiaho, J. (2022). Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin, ilmastoon, virkistyskäyttöön ja metsätuhoriskeihin. Suomen Luontopaneeli. Suomen Luontopaneelin julkaisuja, 1B/2022. https://doi.org/10.17011/jyx/SLJ/2022/1b

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Peura, Maiju; Bäck, Jaana; Jokimäki, Jukka; Kallio, Kirsi Pauliina; Ketola, Tarmo; Laine, Ilona; Lakka, Hanna-Kaisa; Lehikoinen, Aleksi; Nieminen, Tiina M.; Nieminen, Mika; et al.

Lehti tai sarja: Suomen Luontopaneelin julkaisuja

eISSN: 2737-0062

Julkaisuvuosi: 2022

Sarjan numero: 1B/2022

Kustantaja: Suomen Luontopaneeli

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

DOI: https://doi.org/10.17011/jyx/SLJ/2022/1b

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Suomen metsälaki (1093/1996) uudistettiin vuonna 2014 (1085/2013), jolloin metsän käsittely jatkuvapeitteisen käsittelyn keinoin tehtiin jälleen käytännössä mahdolliseksi. Jatkuvapeitteistä metsänkäsittelyä on ehdotettu tavaksi vähentää metsien käsittelyn kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin (Kuuluvainen ym. 2012; Pukkala 2016; Eyvindson ym. 2021; Savilaakso ym. 2021). Jatkuvapeitteistä metsänkäsittelyä tehdään Suomessa kuitenkin toistaiseksi vähän. Eri käsittelymenetelmien tilastointi ei ole yksiselitteistä, mutta vuoden 2020 kaikista hakkuista jatkuvapeitteisen käsittelyn poiminta- ja pienaukkohakkuiksi oli ilmoitettu alle 5 prosenttia (Metsäkeskus 2022). Vuonna 2018 julkaistu kansalaisaloite Avohakkuut historiaan (KAA 9/2019 vp) ehdotti lakimuutosta, joka muuttaisi valtion maiden metsien hakkuut pääosin jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn hakkuiksi tietyin poikkeusmahdollisuuksin. Maa- ja metsätalousvaliokunta käsitteli kansalaisaloitetta 2019–2020 ja lokakuussa 2021 valiokunta hylkäsi kansalaisaloitteen (MmVM 13/2021 vp). Valiokunta kuitenkin edellytti mietinnössään, että valtion metsien käsittelymenetelmät ovat jatkossa monipuolisia ja että Metsähallituksen tuottotavoitteita ja tuloutusvaatimuksia kohtuullistetaan. Myös EU:n biodiversiteetti- ja metsästrategioiden (Euroopan komissio 2020, 2021) yhteydessä käsitellään avohakkuumetsätalouden kestävyyttä ja tulevaisuutta. Tähän Suomen Luontopaneelin raporttiin on koottu viimeisin tutkimustieto jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn monimuotoisuus-, vesistö-, ilmasto-, tuhoriski- ja virkistyskäyttövaikutuksista. Lisäksi laadittiin erillinen selvitys jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn talousvaikutuksista (Tahvonen 2022). Tutkimuskirjallisuutta on käyty läpi kattavasti, mutta selvityksissä ei pyritty noudattamaan systemaattisen tutkimuskatsauksen menetelmiä. Tutkimustietoa kerättiin pääasiassa boreaalisista metsistä Pohjoismaista, mutta mukana on tutkimuksia myös Pohjois-Amerikan boreaalisista metsistä. Selvityksessä on käyty läpi aiheeseen liittyviä kirjallisuuskatsauksia ja meta-analyyseja. Tarkemmin on käyty läpi tutkimuksia sellaisista aiheista, joista ei ole julkaistu katsauksia tai meta-analyyseja. Selvityksessä on mukana tutkimuksia, joissa on vertailtu jatkuvapeitteisen ja jaksollisen metsänkäsittelyn vaikutuksia toisiinsa ja suhteessa käsittelemättömiin metsiin tai hakkuita edeltävään tilanteeseen, sekä tutkimuksia, joissa on verrattu ainoastaan jatkuvapeitteisen käsittelyn vaikutuksia suhteessa käsittelemättömiin metsiin. Mukaan ei otettu systemaattisesti tutkimuksia, joissa on vertailtu ainoastaan avohakkuiden vaikutuksia suhteessa käsittelemättömiin metsiin. Tätä tutkimuskirjallisuutta on runsaasti, ja avohakkuiden selvästi haitalliset ympäristövaikutukset on tutkimuskirjallisuudessa hyvin dokumentoitu (Keenan & Kimmins 1993; Kuuluvainen 2009; Paillet ym. 2010, Savilaakso ym. 2021).

YSO-asiasanat: metsätalous; metsänkäsittely; jatkuva kasvatus; luonnon monimuotoisuus; ekosysteemipalvelut; virkistyskäyttö; ympäristövaikutukset; metsätuhot

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2022