G5 Artikkeliväitöskirja
Environmental change effects on lake food web structure and nutritional quality (2022)
Ympäristömuutoksen vaikutukset järviravintoverkkojen rakenteeseen ja ravitsemukselliseen laatuun
Keva, O. (2022). Environmental change effects on lake food web structure and nutritional quality [Doctoral dissertation]. University of Jyväskylä. JYU Dissertations, 525. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9168-5
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Keva, Ossi
eISBN: 978-951-39-9168-5
Lehti tai sarja: JYU Dissertations
eISSN: 2489-9003
Julkaisuvuosi: 2022
Sarjan numero: 525
Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (55 sivua, 26 sivua useina numerointijaksoina, 3 numeroimatonta sivua)
Kustantaja: University of Jyväskylä
Kustannuspaikka: Jyväskylä
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: englanti
Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9168-5
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos ja voimakas maankäyttö edistävät järvien rehevöitymistä ja tummumista vaikuttaen eliöiden yhteisörakenteeseen ja ravintoverkko-prosesseihin. Tässä väitöskirjassa tutkin ympäristömuutoksien vaikutuksia järvien ravintoverkkojen rakenteeseen, energiavirtoihin ja ravitsemukselliseen laatuun (eliöiden rasvahappo- ja elohopeapitoisuus) subarktisilla ja boreaalisilla vyöhykkeillä. Eikosapentaeeni- (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA) ovat muutamien leväryhmien tuottamia tärkeimpiä omega-3 monityydyttymättömiä rasvahappoja (PUFA) edistäen kuluttajien kasvua ja lisääntymistä. Elohopea on myrkyllinen raskasmetalli, joka kertyy eliöihin ravinnosta. Subarktisissa järvissä lämpeneminen ja tuottavuuden kasvu alensi kasvi- ja eläinplanktonyhteisöjen EPA+DHA-pitoisuutta. Boreaalisissa järvissä vastaavia muutoksia ei havaittu. Sestonin ja vesikirppujen PUFA-pitoisuudet eivät korreloineet boreaalisella vyöhykkeellä, jossa vesikirput valikoivat hyvälaatuisia leviä ravinnokseen. Boreaalisilla alueilla ahvenen (Perca fluviatilis (L.)) DHA-pitoisuus laski hieman kirkasvetisistä matalampiin tummavetisiin järviin. Subarktisella ilmasto-tuottavuus-jatkumolla kalayhteisön ravinnollinen laatu ei heikentynyt, vaikka niiden ravintokohteiden, eläinplanktonin ja syvänteen pohjaeläinten, EPA- ja DHA-pitoisuudet alenivat. Boreaalisissa happamissa metsäjärvissä ahventen energiasta suurempi osa oli peräisin maalta kuin järven sisäisestä tuotannosta, mikä oletettavasti nosti ahventen elohopea- ja omega-6 PUFA-pitoisuuksia. Subarktisissa järvissä lämpötilan ja tuottavuuden kasvu lisäsi sinibakteerien, pienten vesikirppujen, pienten pohjaeläinten ja lämpimiin vesiin sopeutuneiden särkikalojen osuutta eliöyhteisöissä. Samalla biomassa kasvoi erityisesti joka toisella trofiatasolla (kasviplankton ja selkärangattomia syövät kalat) muuttaen järvien biomassapyramidien muotoa. Ravintoverkkoprosessit ja rasvahappojen siirtyminen vaikuttavat eroavan eri lämpötilavyöhykkeillä. Jatkotutkimuksia yhtenäistetyin menetelmin tarvitaan selvittämään johtuvatko havaitut erot menetelmällisistä vai ekologisista tekijöistä.
YSO-asiasanat: järvet; ympäristönmuutokset; rehevöityminen; vedenlaatu; ravintoverkot; ravinnekierto; biomassa (ekologia); kalat; ravintoarvo; elohopea; rasvahapot; väitöskirjat
Vapaat asiasanat: alloktonia; tummuminen
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
VIRTA-lähetysvuosi: 2022
